Pyrkikö marokkolainen Abderrahman Bouanane herättämään elokuussa Turussa tehdyillä puukotuksilla pelkoa Suomessa ja laajemmin Euroopassa? Tämä on yksi pääkysymyksistä, joista oikeus päättää kevään aikana.
Syyttäjän mukaan Bouanane pyrki herättämään pelkoa, kun hän syytteen mukaan syyllistyi kahteen terroristisessa tarkoituksessa tehtyyn murhaan sekä kahdeksaan terroristisessa tarkoituksessa tehtyyn murhan yritykseen. Seuraamukseksi syyttäjän papereissa lukee elinkautinen vankeusrangaistus.
Syytteiden mukaan Bouanane toimi vakaasti harkiten törkeällä tavalla. Syytteiden mukaan Bouanane koki lisäksi toimivansa Isis-terroristijärjestön hyväksi ja nimenomaan pyrki aiheuttamaan yleistä pelkoa. Tähän viittaisi muun muassa vilkkaan Kauppatorin valitseminen tekopaikaksi.
Puolustus ei kiistä väkivallantekoja, mutta terroristinen tarkoitus kyseenalaistetaan. Puolustuksen mukaan Bouananen ei ole ollut tarkoitus herättää pelkoa Suomen väestön tai muun Euroopan valtioiden väestöjen keskuudessa. Näin terroristinen tarkoitus kiistetään.
Bouanane on kuitenkin itse ilmoittanut omana käsityksenään, että hänen tekonsa täyttävät terroristisessa tarkoituksessa tehtyjen murhien ja murhien yritykset. Hänen asianajajansa Kaarle Gummerus painottaa, että oikeuden on tästä huolimatta ratkaistava, oliko kyseessä terroristinen tarkoitus.
– Tuon hänen puolestaan esille seikkoja, jotka puhuvat terroristisia tarkoituksia vastaan. Oikeudessa ratkaistaan myös, onko kyseessä ennemmin tappo kuin murha. Aiheuttamiaan kuolemia päämieheni ei kiistä. Hän on kertonut, että ensimmäisen surman jälkeen hän päättikin paeta paikalta ja matkalla hän vahingoitti vielä muita ihmisiä, Gummerus kertoi tiistaina valmisteluoikeudenkäynnissä Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.
Myös syyttäjä pitää terrorismin määrittelyä oleellisena seikkana.
– Onko tarkoituksena ollut aiheuttaa pelkoa? Terrorismi on lainsäädännössä eri kuin puhekielessä, kihlakunnansyyttäjä Hannu Koistinen sanoo.
Myös terroristisessa tarkoituksessa tehdystä taposta voi saada elinkautisen, mutta tappo olisi vankeusvuosissa mitattuna lievempi kuin murha.
Satojen tuhansien korvaukset
Bouananen uhrit tai heidän omaisensa vaativat satojen tuhansien eurojen edestä korvauksia muun muassa kivusta, särystä, kärsimyksestä, pysyvistä tai tilapäisistä haitoista, sairaanhoitokuluista, ansionmenetyksistä ja vaatteiden sekä kenkien pilaantumisista.
Yksittäisten korvausten suuruudet vaihtelevat kymmenistä euroista sataan tuhanteen euroon saakka.
– Päämieheni maksukyky ei ole kovin hyvä. Emme kiistä oikeuskäytännön mukaisia korvausvaatimuksia emmekä kärsimyksen määrää. Pyrimme siihen, että korvausvaatimukset saataisiin riidattomiksi, asianajaja Gummerus sanoi.
Jonkin verran korvauksissa on tosin neuvoteltavaa, sillä vielä kaikista euromääristä ei olla yksimielisiä. Osapuolten pyrkimyksenä on kuitenkin se, että viimeistään pääkäsittelyn alussa korvaukset saataisiin sovittua.
Valtiokonttori korvaa rikoksen uhreille oikeuden määräämät korvaukset, jos korvauksia ei muuten saada maksettua.
Toukokuun puolivälissä loppulausunnot
Turun joukkopuukotuksen oikeudenkäynnin pääkäsittely alkaa 9. huhtikuuta Turun vankilassa. Turvallisuussyistä käsittely on vankilassa. Asianajaja Gummerruksen tiedossa ei ole, että Bouananea kohtaan olisi tehty väkivallantekoja vankilassa.
Käsittelypäiviä on kevään aikana useita. Tiistaina osapuolet sopivat keskenään aikataulusta, todistajien kuulemisesta sekä tulkkien tarpeesta. Käsittelyjen aikana tarvitaan niin arabian, ruotsin kuin italian tulkkeja.
Loppulausunnot annetaan toukokuun puolivälissä.
Ossi Rajala
