Viime perjantaina uutisoitiin Maaseutuvirasto (Mavi) ja Elintarvikevirasto (Evira) yhdistämisestä. Uutta virastoa kutsutaan työpalavereissa toistaiseksi ”ruokavirastoksi”. Nimi voi vielä muuttua, jahka asiat alkavat lutviutua kohdilleen.
Viraston lopullisella nimellä ei liene kovin suurta merkitystä. Sen sijaan merkitystä on sillä, millaiseksi uusi virasto kasvukipuilunsa jälkeen osoittautuu. Saamani palautteen perusteella voin kertoa, että ainakin maatalousyrittäjillä on kovat odotukset uuden viraston toimintojen suhteen. Paluuta entiseen ei enää ole. Tuskin kukaan haluaa lähteä traktorimarssille toistamiseen.
Olen ollut maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenenä nyt reilut neljä vuotta. Olen saanut koko ajan palautetta Mavin toiminnasta. Minulle on kerrottu, kuinka Seinäjoelta tulleet tarkastajat ovat metrin mitalla mittailleet peltojen pyörtänöitä ja laskeneet pellolla olevan rehupaalin viljelyltä viemää pinta-alaa. Paalin alle jäänyt pinta-ala on vähennetty viljelijän mahdollisesti saamasta tuesta.
Moni on mielestäni ihan perustellusti kysynyt, mitä järkeä tällaisessa toiminnassa on. Samoin on kysytty, kuka vastaa myöhästyneiden tukimaksujen viljelijöille aiheuttamista lisäkustannuksista. Toistaiseksi vastaaja on yleensä ollut se lisäkustannuksia saanut viljelijä.
Mavin viranhaltijoita on ollut myös valiokunnassa kuultavana. Kerta toisensa jälkeen olemme valiokuntana korostaneet Mavin viranhaltijoiden merkitystä ja vastuuta erityisesti maatalousyrittäjiä kohtaan. Valiokunnan tahtotilan on täytynyt tulla selväksi Mavin toimijoille, aivan ylijohtajaa myöten. Tästä huolimatta toimintoja ei ole kyetty, taikka haluttu muuttaa.
Kun virasto ei kyennyt uudistumaan sisältä päin, eikä muuttanut toimintojaan, joutui hallitus ratkaisemaan asian toisella tavalla. Toivon mukaan uuteen virastoon pesiytyy uusi henki ja uudet tavat palvella asiakkaitaan. Asiakkaat eivät ole viraston työntekijöitä varten vaan työntekijät ovat asiakkaita varten ja yhdessä ratkotaan eteen tulevia kysymyksiä. Tällaisen ajattelun soisin leviävän valtionhallintoon laajemminkin.
Uuden viraston toimintojen tulee suuntautua nykyistä enemmän neuvovaan ja opastavaan toimintaan. Hyvällä neuvonnalla vähennetään tahattomia virheitä ja virheiden oikomisista aiheutuvaa turhaa työtä, kustannuksia ja mielipahaa. Opastava ja nykyistä enemmän etupainotteinen toiminta on paljon tehokkaampaa, kun jo mahdollisesti tehtyjen virheiden tutkiminen ja selvittäminen.
Mavilla ja Eviralla on Seinäjoella yli 200 työntekijää. Olen erittäin tyytyväinen, kun viraston toimipaikka työntekijöineen pysyy ”omassa maakunnassa”. Olisi ollut suuri menetys, jos valtionhallinnon työpaikat olisi siirretty ruokamaakuntana tunnetulta Pohjanmaalta etelään. Juhlapuheissa korostetaan sähköisen asioinnin merkitystä.
Tietokone on hyvä renki, mutta isännäksi sitä ei saa päästää. Tämä pitää muistaa kaikessa viranomaistoiminnassa. Kansalaisilla on aina oltava mahdollisuus asioida eri virastoissa myös henkilökohtaisesti ja saada näin henkilökohtaista palvelua. Kun virasto on ”omassa maakunnassa”, on se palvelukin lähempänä ja sitä palveluahan uusi virasto toivon mukaan nyt myös tarjoaa.
Reijo Hongisto
Kirjoittaja on kansanedustaja (ps.) Vimpelistä.