Moni berliiniläinen ei ollut uskoa silmiään, kun raskaat kaivinkoneet alkoivat maaliskuussa purkaa vaarallisesti lohkeillutta suurta maantiesiltaa Saksan pääkaupunkia kiertävällä A 100 -kehätiellä.
– Kerrankin kaikki tapahtui nopeasti, ei kulunut kuin kuukausi. Emme ole tottuneet projektien toteutuvan aikataulussa, etunimellään esiintyvä eläkeläinen Guido päivitteli.
Purkutöitä saattoi jopa seurata suorassa lähetyksessä.
Guidon puheista huolimatta mitään erityistä kiirettä tässäkään kohteessa ei pidetty: ensimmäiset halkeamat ilmestyivät vuonna 1963 rakennetun sillan tukirakenteisiin jo vuosikymmen sitten. Toimeen ryhdyttiin vasta, kun halkeamat alkoivat kasvaa vaarallisesti.
Silti Berliinissä oltiin ajoissa, toisin kuin Dresdenissä. Siellä suuria osia Elbejoen ylittävästä 400 metriä pitkästä sillasta romahti viime syyskuussa. Mahdolliselta suuronnettomuudelta vältyttiin, koska rakenteet pettivät keskellä yötä.
Siltaepisodit ovat hyvä esimerkki Saksan surkeaan jamaan rapistuneesta infrastruktuurista, jota liittokansleri Friedrich Merzin hallitus yrittää ryhtyä laittamaan kuntoon 500 miljardin euron erityisrahoituksen turvin seuraavien 12 vuoden aikana.
"Olen jo luopunut toivosta"
Vuosikausien säästeliään taloudenpidon jälkeen saksalaiset ovat olleet tyytyväisiä tietoon, että huonokuntoisille teille ja silloille, surkealle kännykkäverkolle, hitaille nettiyhteyksille ja myöhästeleville junille yritetään vihdoin tehdä jotain. Moni ei kuitenkaan ole vakuuttunut, että tulosta syntyisi ainakaan kovin nopeasti.
Berliinistä tunnin ajomatkan päässä sijaitsevan Brandenburg an der Havelin pormestari Steffen Scheller haaveilee kaupungin saavan uudesta rahastosta 90 miljoonan euron potin.
– Mutta raha ei ratkaise kaikkea. Meiltä on pulaa pätevistä insinööreistä ja projektipäälliköistä, Scheller sanoo.
Lisäksi riesana on pahamaineinen saksalainen byrokratia. Kaupungin ruuhkaisen tasoristeyksen yli rakennettiin vuonna 2023 silta, joka ei ole vieläkään käytössä puuttuvien turvakaiteiden takia. Niiden rakentaminen taas on lykätty vuoteen 2026, koska joidenkin yritysten mukaan kilpailutuksessa ei noudatettu asianmukaista käytäntöä.
– Olen jo luopunut toivosta, että pääsisin joskus käyttämään siltaa, sanoo liikenneruuhkassa autossaan istuva Fransiska.
Hänen kertoo oman työmatkansa sairaalaan vievän nyt tunnin pidempään kuin aiemmin.
Junat myöhästelevät
Saksalla edessä oleva korjaus- ja rakennusurakka on kieltämättä massiivinen. Eurooppalaisen puhtaan energian ja liikenteen etujärjestön (Transport & Energy) mukaan pelkästään maantiesiltojen korjaukseen tarvitaan 100 miljardia euroa. Neljäsosa maan pääväylien silloista on rakennettava kokonaan uudelleen.
Ongelma on todennäköisesti samaa mittaluokkaa myös kuntien vastuulla olevilla liikenneväylillä. Vaikeutena on kuitenkin se, ettei liitovaltion liikenneministeriöllä edes ole kunnollista yleiskuvaa ongelman laajuudesta.
Maan itäosissa tilannetta kärjistää se, että monet alueen silloista rakennettiin DDR:n aikaan käyttäen heikkolaatuista terästä. Niinpä esimerkiksi Brandenburg an der Havelissa kaupungin 70 sillasta monet on jo jouduttu sulkemaan raskaalta liikenteeltä. Kaupungin keskustaan vuodeksi 2022 luvattu sillan uusiminen odottaa yhä valmistumistaan.
Kaiken kukkuraksi maan edellinen hallitus on kaunistellut tilannetta. Liittovaltion tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että viime vuodelle suunnitelluista siltakorjauksista vain noin 40 prosenttia tuli valmiiksi.
Tarpeita on myös raiteilla, missä kaukojunista alle kaksi kolmasosaa oli viime vuonna jotakuinkin ajoissa määränpäässään. Deutsche Bahnin toimitusjohtajan Richard Lutzin mukaan junayhtiö tarvitsee peräti 150 miljardia euroa rataverkkonsa uudenaikaistamiseen ja toiset 80 miljardia nykyisen verkon ylläpitämiseen ja korjaamiseen.
---
Lähteenä myös Deutsche Welle.
