Tämän viikon tiistaina päättynyt hallituksen budjettiriihi oli pettymys. Kun jo keväällä vastuupuolueet kokoomus ja perussuomalaiset pääsivät yhteisymmärrykseen julkisen talouden lisäleikkauksista, olisi toivonut ja kuvitellut puoli vuotta myöhemmin saatavan uunista ulos myös viimein talouden kasvutoimia. Näin ei kuitenkaan käynyt.
Budjettiriihen viesti oli yksiselitteinen: Suomi velkaantuu entistä enemmän ja ihmisten verotus kiristyy.
Hyvin kaukana ollaan hallitusohjelman ruusuisista kuvista ja tavoitteista. Kuvaavaa riihen lopputuloksesta oli se, että kun budjetin loppusumma on noin 88 miljardia, niin ministerit nostivat tiedotustilaisuudessa esille yhden miljoonan hankkeita. Siis 88 000 miljoonaa, versus 1 miljoona.
Kasvun sijaan hallitus on valinnut leikkausten ja veronkorotusten tien. Olen yhtä mieltä, että sopeuttaa julkista taloutta täytyy, mutta pelkästään leikkaamalla tämä maa ei nouse.
Talous on myös psykologiaa, jossa maastamme ei kannattaisi antaa liian synkkää kuvaa. Nyt tilanne on, että niin yritysten kuin kuluttajien luottamus on ennätyksellisen alhainen.
Yksittäiset ihmiset ja kotitaloudet eivät kuluta tai investoi säästöliekillä, millä on suora vaikutus myös yritysten kysyntään ja kannattavuuteen. Yhdistettynä Euroopan toiseksi korkeimmaksi nostettuun arvonlisäverotukseen, hallitus hidastaa kasvua. Lisää on tulossa, kun vuodenvaihteessa myös suurin osa alennetuista alv-kannoista korottuu.
Mitä sitten olisi kannattanut tehdä? Perua leikkaukset kotitalousvähennykseen, nostaa yritysten arvonlisäverotuksen alarajaa 30 000 euroon ja kannustaa investointeihin mahdollistamalla esimerkiksi yrityksen sisään jäävien voittojen kevyemmän verotuksen.
Kotitalousvähennyksen romauttaminen on mielestäni käsittämätön. Monelle vanhukselle on järjestetty hoivapalvelut vähennyksen avulla, ja sillä on ollut selkeä työllistävä vaikutus. Nyt tulemme näkemään verotuottojen vähentymistä ja harmaan talouden lisääntymistä.
Näköalattomuus paistaa läpi myös päätetyissä leikkauskohteissa.
Ammatillisen koulutuksen 120 miljoonan leikkaukset tulevat näkymään ympäri maan vaikeutuvana osaajapulana sekä koulutuksen laadun heikentymisenä.
On sääli sekä työnantajille että työntekijöille, että ammatillisen lisäkouluttautumisen mahdollisuudet niistetään nyt tyystin. Tämä on surullinen kehityskulku jo aiemmin lakkautetun aikuiskoulutustuen päälle.
Arvioin kokemuksesta, että hallituksen elämä ei tule helpottumaan tulevaisuudessa.
Kolmasosa vaalikaudesta on mennyt, eikä lupaukseen valtion velkaantumisen taittumisesta usko oikein hallitus itsekään. Päinvastoin hallitus joutuu ottamaan velkaa ensi vuonna 1,5 miljardia euroa enemmän kuin aiemmin ennakoi.
Yhteensä alijäämää on reilu 12 miljardia. Työllisyyden sijaan kasvussa ovat työttömyys ja konkurssit.
Lopuksi on todettava, vaikka meillä hevosihmisillä sanotaan olleen koulussa uskonto 10 ja matikka 4, että hevosalan 8,5 miljoonan leikkaus on kohtuuton. Yli 20 prosentin leikkaus tulee näkymään alalla surullisena kehityksenä.
Näin vedettiin raksit hallitusohjelman kirjauksille alan turvaamisesta ja suomenhevosen asemasta. Ei ole hallituksessa ymmärrystä hevostaloudellekaan.
Mika Lintilä
Keskustan kansanedustaja Toholammilta