Valtavat mielenosoitukset pääministeri Benjamin Netanjahun hallitusta vastaan ovat jatkuneet Israelissa jo lähes yhdeksän kuukautta. Vanhempi tutkija Timo R. Stewart Ulkopoliittisesta instituutista arvelee protestoijien sitkeyden olleen yllätys niin hallitukselle kuin mielenosoitusten johtajillekin.
Hänen mukaansa taustalla on osaltaan israelilaisten taipumus aktiiviseen kansalaistoimijuuteen ja vaikuttamiseen. Vaikka nykyisen hallituksen muodostamista edeltäneiden kolmen vuoden aikana Israelissa pidettiin viidet vaalit, ei äänestysvilkkaus silti laskenut, Stewart muistuttaa.
Oleellisempi syy protestien jatkumiselle lienee kuitenkin aito huoli tulevasta.
– Monille pelot siitä, mitä tämä uusi hallitus voi tehdä, ovat hyvin todellisia ja aika äärimmäisiä. Heille demokratia sellaisena, kun se on Israelissa ollut, on hirveän tärkeää, Stewart arvioi.
Lisäpontta protesteihin antaa hänen mukaansa pelko siitä, että Netanjahun kaavailemat muutokset hallituksen ja korkeimman oikeuden väliseen vallanjakoon voivat osoittautua pysyviksi.
– Vaaleissa vähän onnenkantamoisella syntyneellä enemmistöllä parlamentissa yritetään nyt muuttaa pelin sääntöjä tavalla, joita on vaikea enää kumota. Tässä ei tehdä politiikkaa vain neljäksi vuodeksi tai pariksi hallituskaudeksi, Stewart taustoittaa.
Hallituskin sanoo puolustavansa demokratiaa
Israelissa ei ole varsinaista perustuslakia, vaan korkein oikeus on toiminut hallituksen toimien valvojana eräänlaisena perustuslakituomioistuimena. Se on esimerkiksi voinut puuttua hallituksen tekemiin hallinnollisiin päätöksiin, kuten nimityksiin. Tätä mahdollisuutta koskevan, niin kutsutun "kohtuullisuuslausekkeen" poistaminen hyväksyttiin Israelin parlamentissa viime kuussa.
Takaiskusta huolimatta protestit ovat jatkuneet, ja Stewartin mukaan tilanne onkin vielä aidosti auki. Korkein oikeus ottaa kantaa omaa asemaansa koskeviin hallituksen päätöksiin syyskuussa, ja parlamentti knesset palaa lomien ja juutalaisten juhlapyhien jälkeen töihin vasta lokakuun puolivälissä.
Stewartin mukaan edessä voi olla kauan povattu instituutioiden auktoriteettikiista: hallitus hyväksyy lain, jota korkein oikeus ei hyväksy, minkä jälkeen hallitus toteaa, ettei korkeimmalla oikeudella ole valtuuksia estää lain voimaantuloa.
– Silloin on vähän epäselvää, mitä tapahtuu, Stewart myöntää.
Vastakkainasettelun molemmat osapuolet vakuuttavat puolustavansa demokratiaa. Hallituksen mukaan korkein oikeus pyrkii estämään kansan enemmistön vapaissa vaaleissa ilmaiseman tahdon toteutumisen. Mielenosoittajien käsityksen mukaan taas demokratiassa tietyt perusarvot pitää suojata lailla siten, ettei edes parlamentti tai hallitus voi niitä kumota.
Uskonnollinen väestönosa kasvaa vääjäämättä
Netanjahun nykyinen hallitus on yhdistelmä maallista ja uskonnollista oikeistoa ja äärioikeistoa. Vaikka sillä on vain 64 edustajaa 120-paikkaisessa knessetissä, on enemmistö israelilaisittain suhteellisen vahva.
Stewartin mukaan nykyisessä poliittisessa kriisissä kulminoituu Israelin yhteiskunnan jako maallisten ja uskonnollisten juutalaisten kesken sekä näiden ryhmien erilaiset käsitykset yhteiskunnasta ja demokratiasta. Kriisi kärjistyi ehkä odotettua aiemmin, mutta sen puhkeaminen on ollut tavallaan vain ajan kysymys väestökehityksen takia.
– Uskonnolliset ja kansallisuskonnolliset ryhmät ovat olleet Israelissa vähemmistöjä, mutta kasvavia sellaisia, ennen kaikkea suuren lapsiluvun ansioista, Stewart kertoo.
Huomattavan joukon maallistuneita ja myös hyvin koulutettuja israelilaisia onkin jo uutisoitu harkitsevan muuttoa luvatusta maasta ulkomaille. Stewart ei vielä ottaisi näitä puheita aivan täydestä vaan odottaisi tilastoja toteutuneista väestöliikkeistä.
– Tilanne Israelissa on toistaiseksi niin avoin, että luulen muuttoa harkitsevien vielä seuraava asioiden kehittymistä, hän sanoo.
Asevoimat huolestui omasta valmiudestaan
Mielenosoitukset ovat myös heijastuneet Israelin asevoimiin (IDF), joka on huolissaan valmiudestaan. Monet reserviläiset ovat nimittäin kieltäytyneet osallistumasta vapaaehtoisiin kertausharjoituksiin. Erityistä huolta tämä on herättänyt joidenkin erikoisosaajien, kuten lentäjien kohdalla.
– Asiaa pidetään hyvin vakavana, koska Israelissa maanpuolustus on miltei kaikkia maan juutalaisia kansalaisia yhdistävä asia. Merkittävä poikkeus ovat juuri hallituksessa edustettuina olevat ultraortodoksijuutalaiset, jotka on pääsääntöisesti vapautettu asepalveluksesta, Stewart sanoo.
Hänen käsityksensä mukaan harjoituksista kieltäytymisen päämotiivi on ollut löytää keino saada oma ääni paremmin kuuluville uudistusten vastustamisessa. Jos Israelia uhkaisi todellinen vaara, siinä tilanteessa myös hallituksen vastustajat ilmoittautuisivat riviin, Stewart uskoo.
– Mielenosoituksissa on nimenomaan haluttu käyttää Israelin lippuja osoittamassa sitä, että protestoijat ovat isänmaan asialla ja että on isänmaan etu, ettei hallituksen uudistuksia toteuteta, tutkija jatkaa.
Entä voisivatko suurmielenosoitukset inspiroida palestiinalaisalueiden asukkaita protesteihin omaa erittäin epäsuosittua hallintoaan vastaan?
– Kiinnostava kysymys. Tilanne on kuitenkin sikäli erilainen, että niin tyytymättömiä kuin palestiinalaiset omaan hallintoonsa ovatkin, kaikille heille on kuitenkin selvää, että ongelmien juurisyy on Israelin miehitys, Stewart arvioi.
---
Lähteenä myös BBC ja Times of Israel