Julkinen hallinto yllätettiin liian helposti, kun maahanmuuttoilmiö alkoi 2015. Siihen ei varauduttu riittävän hyvin. Uuteen maakuntalainsäädäntöön on tulossa nyt yhteisillä pelisäännöillä toimiva alueellinen varautuminen.
Pelastuslaitosten on ennakoitava yhä paremmin turvallisuustilannekuvan muutokset.
– Taustalla on se, että julkinen hallinto yllätettiin liian helposti, kun maahanmuuttoilmiö alkoi 2015. Siihen ei varauduttu riittävän hyvin, pelastustoimen kehittämispäällikkö Vesa-Pekka Tervo Kuntaliitosta arvioi Lännen Medialle.
Hänen mukaansa lainsäädännöllä pyritään varmistamaan se, että jatkossa ennakointi varmasti onnistuu.
Tervo vakuuttaa, että pelastuslaitokset ovat valmiita, jos turvallisuustilanne Suomessa yllättäen muuttuu.
– Vuonna 2015 haasteet liittyivät siihen, kun turvapaikanhakijoiden määrä oli niin suuri, että jouduttiin tekemään ex tempore -päätöksiä esimerkiksi majoituksen suhteen.
Tervon mukaan kaikki päätökset eivät tuolloin olleet lainsäädännön mukaisia linjauksia, joita jouduttiin pakkotilanteessa tekemään.
– Pelastuslaitoksissa pystyttiin onneksi linjaamaan, miten ne toimivat ympäri Suomea. Siviilisektorilla esimerkiksi kunnissa oli isommat haasteet.
Uuteen maakuntalainsäädäntöön onkin tulossa nyt yhteisillä pelisäännöillä toimiva alueellinen varautuminen.
Tervon mukaan uusi maakuntalainsäädäntö tuo uutta vahvuutta varautumiseen. Esimerkiksi tietovirtojen jakamista vahvistetaan.
Maakuntatasoinen varautuminen on yhteisen varautumisen uusi elementti, eli tulee yhteiset, valtakunnalliset pelisäännöt. Kunnat, elinkeinoelämä ja järjestöt ovat uuden yhteisen varautumisen piirissä.
– Nykyään aluehallintovirastolla on varautumisen koordinointitehtävä, mutta varautumisen määrittely on löysä. Murros, mitä maakuntalainsäädäntö nyt edellyttää, on suuri, Vesa-Pekka Tervo toteaa.
Nyt lakiin on kirjoitettu uusi vaatimus, että on poikkihallinnollinen riskienhallinta ja yhteiset harjoitukset.
– Pitää päästä mahdollisimman ajoissa kiinni ymmärrykseen, mitä on yhteinen varautuminen ja miten se eroaa toimialakohtaisesta varautumisesta, Tervo painottaa.
Valmiuslainsäädäntö ei kuitenkaan ole muuttumassa, vaan tämä on lisäelementti.
– Pyritään vahvistamaan suomalaisten resilienssiä eli selviytymis- ja sopeutumiskykyä ennakoimattomissa ja yllättävissä muutostilanteissa.
Yli puolet maan pelastusjohtajista kokoontuu keskiviikkona 23.5. Turkuun keskustelemaan muun muassa varautumisesta.
Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto täyttää kymmenen vuotta.
Tanja Nuotio