Suomen Jääkiekkoilijat ry:n eli pelaajayhdistyksen puheenjohtaja Teemu Ramstedt kertoo seuranneensa keskustelua liigakarsintojen palauttamisesta ja Liigan tyhjennysmyynneistä kaksijakoisin ajatuksin.
– Asian ympärillä on paljon negatiivista, mutta tärkeää on, että asioista keskustellaan, ja ne ovat esille. Sitten voi tapahtua jotain muutoksia, kun ensin keskustellaan ja selvitellään. Tämä on tervetullutta keskustelua, vaikkakin välillä negatiivista tyhjennysmyyntien osalta, Ramstedt kertoi keskiviikkona puhelimitse.
Keskustelu on vellonut siitä asti, kun Liiga suljettiin ensimmäisen kerran vuonna 2000.
Sen jälkeen Liiga on turvonnut 15 joukkueen sarjaksi. 15 joukkueen sarjassa 10 parasta etenee pudotuspeleihin, mutta viidelle viimeiselle ei jää pelattavaa runkosarjan jälkeen. Kun painetta karsinnoista ei ole, seurat paikkaavat talouttaan kauppaamalla pelaajiaan pois kesken kauden.
Jokerien KHL-seikkailun päättyminen ja suunnitelmat paluusta kotimaisiin sarjoihin sekä Kiekko-Espoon rauhallinen eteneminen Suomi-sarjasta Mestiksen kautta kohti liigatavoitetta ovat hiiva, joka voi turvottaa Liigaa lisää.
Ramstedtin mukaan pallo on Liigalla. Liiga on osakeyhtiö, joka päättää joukkuemäärästään. Karsintoja ei pelata, jos Liiga ei halua.
– Liigan sisällä osakkaat tekevät ratkaisun, onko mahdollista tehdä muutoksia. Ilman sitä ei ole ulospääsyä tilanteesta. Tuntuu, että aika monella taholla on halua muutoksiin, mutta ratkaisevaa on se, että Liigan osakkaat ovat halukkaita.
– Kuten Hiltusen Heikki (Liigan puheenjohtaja) on sanonut, kahden kolmasosan enemmistö pitää olla, että muutoksen saa läpi. Senhän se konkreettisesti vaatii, Ramstedt avasi.
Ramstedt uskoo jatkuvaan kehitykseen
Keskustelu Liigan ympärillä on ollut viime vuosina muutenkin negatiivista. Moni eurooppalaissarja on ajanut ohi maksukyvyn, mutta myös urheilullisen houkuttelevuuden suhteen. Puheet Euroopan kovatasoisimmasta sarjasta haihtuivat viimeistään siinä vaiheessa, kun venäläisvetoinen KHL mullisti Euroopan kiekkokartan vuonna 2008.
Täksi kaudeksi etunenässä Ruotsin, Suomen ja Sveitsin pääsarjoihin virisi uutta sähinää, kun valtaosa KHL:n ulkomaalaisvahvistuksista jätti sarjan. Kotoinen Liigakin on saanut osansa maajoukkuetason paluumuuttajista, mutta onko tämä vain tekohengitystä?
– En halua mennä siihen ääripäähän, että Liigalla menisi huonosti. Paljon hyviäkin asioita on tapahtunut, esimerkkinä Tampereen uusi areena ja se, miten siellä asiat ovat edenneet. Meillä on edelleen elinvoimainen täysammattilaissarja, ainoana Suomessa missään lajissa, Ramstedt muistutti.
– On paljon asioita, joissa menee hyvin, mutta uskon jatkuvaan kehitykseen. Ei kannata jäädä makaamaan paikalleen, vaan pitää löytää parempia keinoja ja mahdollisuuksia.
Ramstedt itse kannattaa avoimia sarjoja, mutta ei sitä, että liigakarsinnat vain palautettaisiin Liigan ja Mestiksen väliin.
– Minun mielestä pitää miettiä uudestaan koko pohjaa, miten se rakennetaan. Täytyy tehdä muitakin muutoksia, esimerkiksi kaksi sarjaa saman brändin alle, mikä on yksi vaihtoehto.
Kuilu voi siirtyä alemmas
Saman brändin alla toimivien kahden sarjan mallissa liigaosakkaiden määrä kasvaisi nykyisestä 15:stä jopa yli 20:een. Joukkueet jaettaisiin A- ja B-sarjoihin, joiden välillä olisi karsinnat.
Tämä sysäisi suljettujen sarjojen ongelman sarjaporrasta alemmas.
Ramstedt allekirjoittaa ajatuksen.
– Periaatteessa tehdään mikä malli tahansa tai uusi laajempi Liiga, syntyy kuilu väkisin johonkin.
Pelaajayhdistyksen puheenjohtajan tehtävänä on toimia pelaajien puolestapuhujana ja parantaa näiden työskentelymahdollisuuksia. Laajemmassa liigaosakkaiden joukossa olisi tarjolla aiempaa enemmän työpaikkoja jääkiekkoilijoille.
– Näen asian niin, että parempi, että on yli 20 ammattilaisseuraa ja kuilu tulisi niiden jälkeen kuin että kuilu olisi 15. ja 16. joukkueen välissä.
Nyt Suomen 15. ja 16. parhaan joukkueen välinen kuilu on kuilu Liigan ja Mestiksen välillä.
– Laajempi pohja on parempi. Voi olla aika mahdoton tie, ettei kuilua syntyisi mihinkään.
Naiset ja nuoret mukana
Sarjajärjestelmän uudistamiseen kytkeytyvät myös nuorten sarjat. Alle 20-vuotiaiden SM-sarja on paisunut 2000-luvulla reilusti Liigaakin suuremmaksi. Mukana on ollut myös Mestiksen seurojen joukkueita ja Jokerit.
– Kun mahdollisesti rakennetaan uusia sarjajärjestelmiä, pitää ne tehdä yhteistyössä eri tahojen kanssa ja kehittää koko pakettia. Jos Liigan/Mestiksen sarjajärjestelmään tulee muutoksia, olisi hyvä huomioida myös nuorten sarjat.
Ramstedtia kiinnostaa se, että pelaajapolku junioreista nuorten kautta aikuisten sarjoihin pysyy ehjänä. Sarjaremontin koittaessa pitää miettiä kokonaisuutta.
Avoimia kysymyksiä on paljon.
– Tulisiko nuoriinkin selkeästi kaksi sarjatasoa samalla tavalla? Jos ajatellaan liigaseuroja, kustantavat he pitkälti vanhimman nuorten joukkueen tekemisen. Rahaa tulee sieltä kasvatustyöhön.
Ramstedt nostaa esiin myös naiset ja hakee mallia Ruotsista, jossa pääsarjaseurojen alla toimivat myös naisten joukkueet.
– Olisiko heidätkin mahdollista saada saman brändin alle, puheenjohtaja pohdiskeli.
Uusi kysely pelaajille - edellisessä mielipide oli selvä
Pelaajayhdistys teki kaksi vuotta sitten kyselyn liigapelaajille karsinnoista, ja 94 prosenttia vastaajista kannatti niiden palauttamista.
Aikooko pelaajayhdistys teettää uuden kyselyn karsinnoista ja kysyä asiaa tällä kertaa myös Mestiksen pelaajilta?
– Kysely eri asioihin liittyen on lähdössä lähiviikkoina. Kysymme sekä Liigan että Mestiksen pelaajilta myös Liigan mahdollisesta urheilullisesta avaamisesta, Ramstedt kertoi.
– Tapaamme liigahallituksen kanssa kevään aikana ja keskustelemme, onko jotain yhteistyömallia. Jos saisimme jonkinlaisen mallin mietittyä Liigan kanssa, voisimme kysyä pelaajien näkemyksiä erilaisista malleista.
Ja mallejahan voi ammentaa historiasta. Liigasta on pudottu ja sinne on noustu suoraan, sieltä on pudottu ja sinne on noustu karsintapareista ja laajemman karsintasarjan kautta.
Tässä vaiheessa varmaa on vain se, ettei ilman liigaosakkaiden enemmistön päätöstä tapahdu mitään.
Yli 20 vuotta sitten luotu hirviö mönki jälleen esiin
Tilataksillinen suomalaisia jääkiekkopäättäjiä tuskin tiesi, millaisen hirviön he vuonna 2000 loivat sulkiessaan jääkiekon SM-liigan. Tuo hirviö mönkii kolostaan joka kausi viimeistään siinä vaiheessa, kun liigaseurat aloittavat tyhjennysmyynnit.
Keskustelu tyhjennysmyynneistä ja liigakarsintojen palauttamisesta kiihtyi jälleen tammikuussa, kun seurat SaiPan johdolla kevensivät palkkakulujaan. Kun painetta karsintoihin joutumisesta ei ole, sarjan häntäpäähän ei jää pelattavaa loppukaudeksi.
Sport toimi SaiPaakin räikeämmin ja päästi parhaat pelaajansa menemään, vaikka sillä oli yhä mahdollisuus päästä pudotuspeleihin.
Rahaa pelikaanin pussiin
SaiPa antoi kasvot tyhjennysmyynneille jo 2000-luvun alussa, jolloin tähtipelaaja Vladimir Machulda päästettiin 2002 Jokerien ja kaksi vuotta myöhemmin Kärppien mestaruusjunaan. Karsintapaineen poistuminen oli tuolloin vielä tuore asia.
Kärpät kukisti karsinnoissa Pelicansin 2000, mutta SM-liiga pelasti Pelicansin sarjapaikan, laajeni 13 joukkueen sarjaksi ja lopetti karsinnat. Sarjan sulkemista perusteltiin taloudellisilla seikoilla. Perustelussa oli perää.
Edellisellä vuosikymmenellä esimerkiksi JoKP, Kärpät ja KalPa tekivät konkurssin liigaseikkailun tai liigapaikan riskillä jahtaamisen seurauksena. Sulkemisen jälkeen taloudelliset ongelmat eivät kadonneet.
Pelicans vaappui konkurssia pakoon pussinokka auki, ja siihen SM-liiga tarjosi taloudellista täytettä. Pelicans pelastui. Vaikeuksia on riittänyt muillakin.
Neljä nousua ilman karsintoja
Karsinnat pelattiin jälleen 2009–13, mutta vuosituhannen alun jälkeen urheilullinen ja taloudellinen ero korkeimman ja toiseksi korkeimman sarjatason välillä oli kasvanut. Vain Sport pani liigavastustajansa ahtaalle ja hävisi 2009 karsinnat Ässille voitoin 3–4.
Sittemmin Sport pääsi Liigaan 2014, KooKoo 2015 ja Jukurit 2016. Myöskään KalPan (2005) ei tarvinnut kukistaa liigajoukkuetta.
Tällä vuosituhannella liigakartalta ovat kadonneet KHL:ään vuona 2014 siirtynyt Jokerit ja konkurssin vuonna 2016 tehnyt Blues.
