Keskustorin Jussi-patsaalla on odottava tunnelma. Pian alkaa Patsaskrokii-työpaja, joka on Seinäjoen Taidehallin uusin kokeilu.
Tunnin kestävässä työpajassa osallistujat pääsevät piirtämään neljä Seinäjoen keskustan patsasta: Yrittäjä-Jussin, Horsman, Cityhirven ja Paimentytön. Piirtämisen lomassa ohjaaja kertoo lyhyesti teoksista.
Työpajan vetäjä, taideohjaaja Jenni Alkio käy läpi krokiitekniikan perusteet.
– Krokiit ovat nopeita luonnoksia, joita tehdään lämmittelyksi varsinaista piirtämistä varten. Tarkoituksena on harjoittaa kokonaisuuden hahmottamista.
Vaikka krokii eli croquis kuulostaa hienolta, toteaa Alkio nopeatempoisen tekniikan sopivan jokaiselle.
– 15 sekunnin piirustusajassa ei ehdi liikaa miettimään, vaan pääsee kiinni piirtämisen iloon.
Julkinen taide esiin
Piirtäjäjoukko Seinäjoen keskustassa herättää ohikulkijoiden kiinnostuksen. Taidehallin yleisötyön tuottaja Soile Haapala selvittää, että tässä piirretään taideteoksia.
– Eipä täällä taida olla muita kuin tämä yksi, vanhempi rouvashenkilö toteaa.
Haapala käy naisen kanssa läpi keskustasta löytyvät krokiikierroksen teokset.
Sananvaihto osoittaa Patsaskrokiin vastanneen siihen tarkoitukseen, mihin se kehitettiin. Työpajan idea on herätellä ihmisiä katsomaan lähiympäristöä uusin silmin.
– Haluamme nostaa esiin keskustan julkista taidetta. Monet eivät huomaa, että läheltä löytyy näin monta taideteosta, tai saattavat kävellä päivästä toiseen ohi katsomatta niitä sen tarkemmin, Haapala avaa.
Mitä ja missä?
Seuraava Patsaskrokii-työpaja 16.7. kello 18. Säävaraus. Maksulliset liput ennakkoon NetTicketistä.
Piirtäminen imaisi mukaansa
Iida ja Maria Vainionpää päättivät lähteä hetken mielijohteesta Patsaskrokii-työpajaan.
– Selaan Seinäjoen tapahtumia verkosta, ja tämä osui sieltä silmään. Päädyimme sieltä Taidehallin sivuille ja ostimme liput, Maria kertoo.
Tytär Iidakin kiinnostui lähtemään mukaan.
– Idea vaikutti mielenkiintoiselta ja innostuin heti, kommentoi Iida.
– Ja Iida on tykännyt piirtää. Se on ollut hyvää vastapainoa koulussa pänttäämiselle, Maria täydentää.
Parivaljakko kertoo tekevänsä kortteja harrastuksena, joten kokemusta taiteilusta on jonkin verran pohjalla. Työpaja oli molempien mielestä mukava kokemus.
– Tämä oli yksinkertaista ja piirtäminen kerrassaan imaisi mukaansa. Osallistuminen oli kätevää, sillä kaikki välineet oli järjestetty valmiiksi, avaa Maria.
Kommentti: Päätön Jussi hävetti ja huvitti yhtä aikaa
Krokiikierrokselle lähdin baskeri kainalossa. Etukäteen laskin, että jos piirrämme tunnin työpajassa neljä veistosta, on yhden piirtämiseen aikaa 10 minuuttia. Siinä ajassa saisi jo kohtalaisia tekeleitä olohuoneen seinää koristamaan.
Väärin luulin.
Paniikki ja tuskanhiki iskivät, kun kuulin että piirtäisimme ensimmäisen teoksen neljässä minuutissa. Tämän jälkeen piirtoaikaa lyhennettäisiin asteittain 15 sekuntiin. Pikkutarkkana piipertäjänä tiesin olevani lirissä, mutta perääntyä ei enää voinut.
Urakka alkoi Jussi-patsaasta. Ensimmäiseen 4 minuutin versioon en ollut tyytyväinen. Viimeinen 30 sekunnin töherrys päättömästä Jussista huvitti ja hävetti yhtä aikaa.
Sivusilmällä kadehdin vierustovereiden upeita aikaansaannoksia. Saisikohan papereita vaivihkaa vaihdettua?
Todettakoon, ettei pääasia ole lopputulos, vaan prosessi. Luonnosmainen piirtäminen oli mukaansatempaavaa, ja tunti vierähti siivillä. Hauskempaa tapaa lähestyä kotikaupungin kulttuuria kesäpäivänä on vaikea keksiä.
Heidi Piisalo
