Krista Pärmäkoski tekee Lahdessa paluun maisemiin, joissa on tapahtunut hänen elämänsä dramaattisin hetki hiihtokilpailuissa.
Hän joutui keskeyttämään ensimmäisen ja toistaiseksi viimeisen kerran. Tämä tapahtui Lahden Salpausselällä noin viitisen vuotta sitten.
– Se on vaikein kokemukseni. Silloin iski mahakramppi nousussa ja muistan, kun Niskasen Kerttu hiihti ohi ja kysyi, onko kaikki ok. Huusin vain, että on, on, mene.
– Minulla ei ollut oikeasti kaikki ok. Seuraavaan laskuun lyyhistyin. Mahassani oli niin kova kramppi, kun happi loppui.
Tästä ei kuitenkaan ole jäänyt hiihtäjälle kammoa tämän vuoden MM-kisoihin. Pärmäkoski huomauttaa, että hän on selvinnyt tuosta paikasta monta kertaa sen jälkeen.
– Muistan kuitenkin paikan, Pärmäkoski nauraa.
Pärmäkoski ei ollut Lahden MM-kisoissa 2001, joissa kuusi suomalaista maastohiihtäjä kärysi dopingista.
– Olin silloin vasta 10-vuotias ja katsoin kisoja televisiosta. Tiesin, että jotain väärää he ovat tehneet, mutta pikku-Krista ei oikein tiennyt, mitä se tarkoitti. Se ei vienytkään hiihtointoani.
Pärmäkoski on pienestä asti halunnut hiihtää ja liikkua.
– En ainakaan muista, että käry olisi vaikuttanut seuraavien päivien hiihtoihini. Olin suksilla silloinkin.
– Idolinani oli Stefania Belmondo . Häneltä olen ottanut sen, että pitää hiihtää hihat ylhäällä, oli pakkasta tai ei. Nyt olen ehkä jo vähän päässyt siitä irti, mutta pikku-Kristalle hän oli idoli.
JARNO RANTA