Olen seurannut tämän nykyisen Orpo / Purra -akselin hallintamoodeja, kun viime vuonna suomalaiset äänestivät heidän koalitionsa valtaan ja sopu ohjelmasta löytyi aika pitkällisten hallitusohjelmaneuvottelujen jälkeen.
Suomen valtiollis-hallinnollisen järjestelmän perusta on vaaleilla valittu eduskunta, joka käyttää viimeisintä ja ehdottominta valtaa Suomessa. Mikään orgaani ei voi mennä eduskunnan vallankäytön yli. Ja parlamentarismin ydin ja sielu on nimenomaan siinä, että toimeenpanovaltaa käyttävä hallitus on alisteinen toiminnan luottamuksen suhteen ainoastaan eduskunnalle. Luottamuksen tutkailuun ja selvittämiseen eduskunta käyttää edustajien esittämää epäluottamusta hallituksen tai yksittäisen ministerin toiminnan suhteen.
Vaalien jälkeen muodostettava valtioneuvosto on sitten Suomessa eduskunnan päätöksiä valmisteleva ja päätösten toimeenpano-orgaani. Tässä valmistelu- ja toimeenpanotehtävässä ei sitten ole kyse enää lainkaan parlamentarismista vaan kyseessä pitäisi olla koko valtakunnan alueen kehityksen ja toiminnan hoidosta. Siinä toimessa ei pitäisi olla sijaa nurkkakuntaisille asioiden ajamiselle.
Tietysti kukin valtioneuvosto ja sen jäsen eli ministeri pyrkii ainakin vähän toiminnassaan vetämään ns. kotiin päin. Se on tietyssä mitassa hyväksyttävää ja jopa inhimillistä. Mutta ei tuon toiminnan pitäisi olla koko valtioneuvoston työtä ohjaava perusasia.
En oikein muista vastaavaa halitusta, jolla valtakunnan edes jonkinmoinen tasapuolinen huomioiminen olisi ollut näin retuperällä, vaikka kaikenmoiset asiantuntijat, niin laki kuin myös lakien substanssiasiantuntijat ovat parhaansa mukaan tuonut hallitukselle asioiden perustellun näkemyksen uudistusten järkevyydestä nimenomaan kansantaloudelliselta kannalta.
Voi vain muistella hallituksen uudistuspaketteja kuten Turun tunnin juna, maahanmuuton käsittely, isotuloisten suosiminen veroratkaisuissa, Kela-korvaushärdelli ja myös työelämän uudistushankkeet sekä viimeisimpänä eduskunnan sosiaalivaliokunnan nimityssotku. Jos en väärin muista kaikissa näissä ovat asiantuntijat olleet jopa täysin vastakkaisilla kannoilla uudistusten kansantaloutta kehittävistä seikoista ja jopa toimien tarpeellisuudesta.
Erityisesti tuo ongelma on tullut esiin asioiden valmistelun yhteydessä aina käytettävien asiantuntijoiden antamien lausuntojen huomioimatta jättämisenä. Asiantuntijat sekä valmisteltavan säännöksen kohteena olevat tahot ja henkilöjärjestöthän ovat sen oman alansa käytännön asiantuntijoita niin lakiteknisesti kuin myös alueellisesti. Sen takiahan heiltä lausuntoja valmisteltavasta asiasta tarvitaan. Kyllähän aikaisemmin tosi harvoin jos ollenkaan poikettiin esitysten yhteydessä annettujen asiantuntijoiden aika yksimielisesti esittämistä kannanotoista.
Tulee mieleen, jotta mikähän kristallipallo tai tulevaisuustieto noilla muutamalla hallituksen jäsenellä esikuntineen voi olla. Ei se ainakaan voi olla se, mihin valmistelussa on asiaa perusteltu, että koska se on hallitusohjelmassa. Hallitusohjelmahan on työpaperi, jonka tulisi elää ajassa eikä se voi olla kiveen hakattua. Ei sillä voi perustella epädemokraattista valmistelua.
Mutta onhan ne sovittu hallitusohjelmassa, joka siis näyttääkin olevan se tiedollisen pohjan ydin nykyisen hallituksen päätöksenteolle. Vaarallisena samaistuksena mieleen hiipii eurooppalaisten autoritaarisesti hallittujen maiden päätöksentekoprosessit. Tuohon asenteeseen kuuluu myös ns. faktojen kieltäminen ja asioiden tulkinta ihan totuuden vastaisesti.
Kuulostaako tutulta, kun seurailee USA:n ja Euroopankin äärioikeiston toimintaa ja asioiden muuntamista pois totuuden linjalta. Ja tuolloin huuhdellaan demokraattiset pelisäännöt vähempi tai enempi syrjään päätöksen teosta.
En oikein osaa löytää muutakaan eli mikäli päätöksenteko ja valmistelu eivät ole demokratian perussääntöjä kunnioittava. Ja kun eihän se voi olla epädemokraattinenkaan. Mutta jos jokin pienempi porukka pitää omassa porukassaan kehitettyjä ratkaisuja parempina koko valtakunnalle kuin laajasti ja jopa demokraattisesti valmisteltu, niin silloinhan jyrätään ylin valtaorgaani eli eduskunta. Eihän se mikään demokraattinen perustelu voi olla, että vaaleissa on saatu tietty kannatus, jonka nojalla tehdään surkeita päätöksiä koko valtakuntaa ajatellen.
En itse voi tulla tuota hallituksen toimintaa katsellessa muuhun johtopäätökseen, kuin etteivät päähallituspuolueet kokoomus ja persut ole lainkaan käsittäneet tätä koko valtakunnan hallitsemista vaaleissa saamastaan kannatuksesta erillisenä ja tärkeimpänä hallituksen tehtävänä. Ja Orpo osoittaa vankkumatonta johtajuutta huolimatta persujen demokratian perusarvoja halventavista ulostuloista huolimatta.
No korjataan tilanne seuraavissa vaaleissa, mutta onhan odottavan aika pitkä. Kunhan tämä nykyinen ei vaan ehdi karauttaa koko Suomi-laivaa karille saakka. Pahalta kyllä nyt näyttää, kun hallitus valmistautuu myymään valtion osakepottia jopa 3 miljardin edestä tilanteessa, jossa omistusten arvot ovat pohjamudassa..
Lasse Kojonen
Ilmajoki