Pielaveden kirkon hautausmaalle haudattiin juhannuspäivänä Ruotsista palautetut kahdeksan kalloa. Samalla paikkakunnalla juhlittiin myös kotiinpaluun juhlaa.
Paikalla hautaamista seuraamassa oli kirkkoherra Arto Penttisen mukaan arviolta parisataa ihmistä.
– Kyllä se jotain kertoo, että tänne on tihkusateessakin tullut näin mukavasti porukkaa. Meille pielavesiläisille tämä oli tietenkin historiallinen ja ainutkertainen tapahtuma, Penttinen kertoi STT:lle lauantai-iltapäivällä.
Penttisen mukaan kallojen hautaaminen on herättänyt paikkakunnalla keskustelua jo pitkään.
– Sosiaalisessa mediassa viime talvena, kun kotoutuminen alkoi näyttäytyä todennäköiseltä, on ollut paljon keskustelua ainakin niiden harvan aktiivisen, asiasta kiinnostuneen ihmisen kesken, hän naurahtaa.
Hautaaminen ekumeenisin menoin
Nyt haudatut kallot vietiin Ruotsiin vuonna 1873. Ne keräsi ruotsalaisen Karoliinisen instituutin professori Gustav Retzius retkikuntineen muun muassa Pangansalosta, Sundholman saaresta.
Kallot haudattiinkin Pielaveden kirkon hautausmaalle paikkaan, josta on näköyhteys Pangansaloon päin.
Hautaaminen toteutettiin ekumeenisin menoin, koska kirkkoherra Penttisen mukaan aikanaan Pangansalon alueelle on voitu haudata myös ortodokseja.
Kallot haudattiin hirsirakentaja Jaakko Holman työstämässä arkussa, johon on käytetty Itä-Lapista peräisin olevaa 500 vuotta vanhaa aihkimäntyä.
– Minulla oli sopivaa materiaalia tarkoitusta odottamassa; Itä-Lapista peräisin olevaa ikimäntyä, aihkia. Se käy tällaiseen tarkoitukseen oikein hyvin. Ruuhien kaarevat kyljet on tehty siitä, kansi, pohja ja päädyt Pielaveden metsien kuusista, Holma kertoi Nilakan seurakunnan tiedotteessa.
Holmalle arkkujen teko on herättänyt ajatuksia.
– Aiemmin olen tehnyt eläville, nyt kuolleille. Kun ajattelee, että tuota kohti päivät kulkevat, se rauhoittaa mieltä ja se saa pohtimaan mihin nämä elon päivät kannattaisi käyttää, hän tuumi.
Hautaustilaisuuden jälkeisessä kotiinpaluun juhlassa Pielaveden kirkossa oli ohjelmassa esimerkiksi esitelmiä Pangansalosta, vanhoista hautausmenetelmistä sekä kallot keränneestä ruotsalaisprofessori Retziuksesta. Lisäksi ohjelmassa oli musiikkinumeroita, niiden joukossa muun muassa hirsirakentaja Holman säveltämä ja kirjoittama kappale.
---
Juttua on korjattu klo 15.08. Nilakan seurakunnan kirkkoherra on Arto Penttinen, ei Penninen.