Kesäolympialaiset tuovat Pariisiin runsaat 10 500 olympiaurheilijaa yli 200 maasta, ja heidän mukanaan Ranskan pääkaupunkiin saapuu miljoonia kisaturisteja seuraamaan suurta urheilujuhlaa. Massiiviset kisat vaativat massiiviset turvajärjestelyt: kisoja turvaa noin 45 000 poliisia ja santarmia, joiden tueksi on perustettu vielä noin 10 000 sotilaan osasto. Sotilaiden muodostama leiri on Pariisin suurin sitten toisen maailmansodan päättymisen.
Poliisi- ja sotilaspartiot ovat olleet Pariisin katukuvassa tuttu näky viimeistään vuodesta 2015 lähtien, kun kaupunki joutui useiden terrori-iskujen kohteeksi. Olympialaisten kokoinen mammuttitapahtuma tarjoaa suurkaupungillekin poikkeuksellisen turvallisuushaasteen. Kisojen järjestelykomitean johtajan Tony Estanguet'n mukaan turvallisuuden takaaminen on ollut kisajärjestäjille prioriteetti numero yksi.
– Olemme tehneet kisojen jokaista hetkeä varten tarkat suunnitelmat, joilla takaamme akkreditoitujen henkilöiden ja katsojien turvallisuuden. Voimme ehdottomasti taata, että turvallisuus on Pariisin kisoissa etusijalla, ja rakennamme tältä pohjalta kisojen juhlatunnelmaa, Estanguet alleviivasi Guardianin mukaan.
Kulkuluvalla Seinelle
Turvatoimien toimivuus testataan toden teolla heti perjantai-illan poikkeuksellisissa avajaisjuhlallisuuksissa kaupungin keskustassa Seine-joella. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun olympialaisten avajaiset järjestetään pääasiallisen olympiastadionin ulkopuolella, ja joen rannoille odotetaan paikan päälle yli 300 000:ta katsojaa.
Avajaisissa on paikalla arviolta noin 6 000–7 000 urheilijaa, mutta perinteistä joukkueiden avajaismarssia ei tällä kertaa nähdä. Urheilijat saapuvat yleisön eteen venekyydillä noin kuusi kilometriä pitkää paraatireittiä pitkin.
Viranomaiset ovat rajoittaneet viime torstaista lähtien kansalaisten liikkumista avajaisalueella, sillä Seine-joen liepeille on päässyt vain erillisellä kulkukoodilla. Seinen kulkurajoitukset raukeavat suurilta osin avajaisten jälkeen, mutta järjestelyt ovat tuottaneet jo runsaasti harmaita hiuksia ydinkeskustan kauppiaille ja ravintoloitsijoille sekä paikallisille asukkaille.
– Asiakkaita on ollut paljon vähemmän kahden viime viikon aikana. Kaupungissa ei ole paljoakaan turisteja, ja monet pariisilaiset ovat lähteneet kaupungista. Paikallinen asiakaskuntamme on lähtenyt, kaupanpitäjä Behi Samadian sanoi viime viikon lopulla uutistoimisto AFP:lle.
Turismista elävien yrittäjien arkeen tullee pian helpotusta kisaturistien myötä. Järjestäjien mukaan kisoihin on myyty yli 8,8 miljoonaa pääsylippua, mikä on enemmän kuin missään muissa olympialaisissa.
Kisapääsy estetty tuhansilta
Pariisi järjestää olympialaiset epävakaassa maailmanpoliittisessa tilanteessa, johon muun muassa Ukrainan ja Gazan sodat ovat vaikuttaneet. Myös Ranskan sisäpolitiikassa on kuohunut kesän parlamenttivaalien myötä.
Ranskan sisäministeri Gérald Darmanin kertoi uutiskanava CNN:n mukaan, että Ranska on estänyt lähes 4 000 ihmisen osallistumisen olympiatapahtumiin. Darmaninin mukaan osa joukosta kuuluu johonkin ääriliikkeeseen.
Olympiajärjestelyistä vastaavan Estanguet'n mukaan keväällä alkanut ja perjantaina huipentuva soihtuviesti on jo todistanut turvallisuusasioiden toimivuuden. Soihtuviesti saapui Pariisiin jo heinäkuun puolivälissä kahden päivän ajaksi, ja tapahtumaan osallistui noin 500 000 ihmistä.
– Se (soihtuviesti) on ollut täysin turvallinen, ja ilmapiiri on ollut fantastinen ja juhlava. Näin tulee olemaan myös kisojen kohdalla, Estanguet sanoi.
Olympialaiset päättyvät sunnuntaina 11. elokuuta.
Kisojen ajaksi massavalvontaa
Turvatoimet ja valvonta on olympialaisissa viritetty äärimmilleen. Useat järjestöt ovat kuitenkin huolissaan olympialaisten massavalvonnasta, joka voi johtaa ihmisoikeusloukkauksiin.
Ranska ilmoitti viime vuonna aloittavansa olympialaisten ajaksi ensimmäisenä EU-maana tekoälyn avulla tapahtuvan kansalaisten massavalvonnan.
Ranskan parlamentin alahuone hyväksyi maaliskuussa 2023 lain, joka mahdollistaa niin sanottujen älykkäiden valvontajärjestelmien väliaikaisen käytön olympialaisissa ja paralympialaisissa.
Tekoälyyn pohjautuvalla videovalvonnalla voidaan havaita epänormaalia käyttäytymistä, väkijoukkojen kerääntymisiä, tappeluita tai vartioimattomia laukkuja, kertovat muun muassa Britannian yleisradioyhtiö BBC ja uutistoimisto AFP.
Laki on ollut voimassa keväästä ja jatkuu vuoden 2025 maaliskuuhun.
Huolta valvonnan pysyvyydestä
Ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekoälyvalvonta jää pysyväksi ratkaisuksi myös kisojen jälkeen.
– Tämä on nähty aiemmissa olympialaisissa, kuten Japanissa, Brasiliassa ja Kreikassa. Se, minkä piti olla erityistä turvallisuusjärjestelyä kisojen erityisolosuhteita varten, päätyi lopulta normalisoitumaan, sanoi Noemie Levain digitaalisia oikeuksia ajavasta La Quadrature du Net -järjestöstä BBC:lle viime heinäkuussa.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on kritisoinut lakia jyrkästi.
– Turvallisuuskoneiston varustaminen tekoälypohjaisella massavalvonnalla on vaarallinen poliittinen hanke, joka voi johtaa laajoihin ihmisoikeusloukkauksiin, totesi Amnesty Internationalin pääsihteeri Agnes Callamard lain hyväksymisen jälkeen.
Ranskan viranomaisten mukaan olympialaisten valvontajärjestelmässä ei käytetä biometristä tunnistamista, kuten kasvojen tai kävelytavan käyttöä ihmisten tunnistamiseen.
Biometrinen tunnistaminen on EU:n alueella rajoitettua. Euroopan parlamentti hyväksyi maaliskuussa koko unionin aluetta koskevan ensimmäisen tekoälyasetuksen, joka sääntelee muun muassa tätä asiaa.
---------
Lähteet: Euronews, AFP, Guardian, CNN
