Miten EU puolustautuisi, jos johonkin sen jäsenmaahan kohdistuisi aseellinen hyökkäys?
Sotilasliitto Nato tulisi avuksi, on vanhalla mantereella totuttu ajattelemaan.
Presidentti Donald Trumpin toinen presidenttikausi on kuitenkin murentanut luottamusta Naton puolustuspelotteeseen.
Samalla Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan jatkuu. Myös Yhdysvaltojen ja Israelin Lähi-idässä helmikuun lopussa aloittama sota ulottui maaliskuussa EU:n rajoille, kun iranilainen drooni putosi Britannian hallinnoimaan sotilastukikohtaan Kyproksella. Lisähuolta aiheuttavat erilaiset drooni- ja hybridihyökkäykset.
Kun EU on miettinyt eri vaihtoehtoja oman puolustuksensa kehittämiseen, on puheisiin noussut yhteen EU:n perussopimuksista kirjattu EU:n keskinäisen avunannon lauseke.
Jos jäsenmaa joutuisi aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, se voisi pyytää apua muilta jäsenmailta aktivoimalla artiklan.
EU:n rooli epäselvä
STT:n haastattelemien tutkijoiden mukaan lauseke on periaatteellisesti velvoittava, mutta käytännössä epämääräinen.
– Periaatteessa se on aika voimakas tahdonilmaisu ja (muotoilultaan) jopa vahvempi kuin Naton viides artikla, sanoo Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma STT:lle.
Artikla on aktivoitu aiemmin vain kerran, vuonna 2015 Ranskan terrori-iskujen jälkeen.
Toisin kuin Naton viidennen artiklan, EU:n avunantolausekkeen soveltamista käytännössä ei kuitenkaan ole juuri valmisteltu. Toistaiseksi lausekkeen käytöstä ei ole järjestetty käytännön harjoituksia, eikä yhteisiä esikuntarakenteita ole olemassa, Aunesluoma listaa.
EU:n artiklan kautta annettava apu ei välttämättä ole sotilaallista.
Turun yliopiston tutkijan Teemu Rantasen mukaan selvää ei myöskään ole, mikä tarkalleen olisi EU:n rooli tilanteessa, jossa jokin jäsenmaa aktivoisi lausekkeen.
Tarkoituksella tulkinnanvarainen
Tutkijoiden mukaan avunantolauseke on määritelty tulkinnanvaraiseksi tarkoituksella. EU:n puolustuksen kivijalka on ollut Nato, eikä unionissa ole haluttu asettaa tätä kyseenalaiseksi luomalla päällekkäinen rakenne.
– Erityisesti Itä-Euroopan jäsenmaat ovat olleet huolissaan siitä, että Naton turvatakuut saattaisivat heiketä sen seurauksena, että lähdetään haastamaan Naton ensisijasta roolia, Rantanen sanoo.
Artiklassa onkin mainittu erikseen, että jäsenmaiden tarjoaman avun tulee olla yhteensopivaa mahdollisten Nato-sitoumusten kanssa.
Viimeisen vuoden aikana nähty Trumpin venkoilu Naton suhteen on Rantasen mukaan kuitenkin lieventänyt Itä-Euroopan maiden kantoja siihen, että artikla kaipaisi täsmennystä.
Mediatietojen mukaan EU valmistelee jo tämän viikon maanantaille lähettilästason harjoitusta, jossa hyökkäyksen kohteeksi joutuva jäsenmaa pyytää apua avunantolausekkeen nojalla. Kyseessä ei ole sotaharjoitus, vaan siinä testataan suljettujen ovien takana erilaisia skenaarioita.
Rantanen pitää keskinäisen avunannon lauseketta tärkeänä EU:n puolustukselle ennen kaikkea sen symbolisen merkityksen vuoksi. Hän huomauttaa puolustussopimusten olevan yleensä vahvasti tulkinnanvaraisia.
Toki kriisitilanteeseen on helpompi vastata nopeasti, kun prosessi on olemassa.
– Siten tarkemmalla määrittelyllä on merkitystä myös konkreettisesti, Rantanen summaa.
