Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen palveluksessa oleva palomestari muistuttaa, ettei palovaroittimen tärkeyttä voida ylikorostaa paloturvallisuudesta puhuttaessa. Etelä-Pohjanmaalla tulipaloissa on kuollut kuluvan vuoden aikana 4 ihmistä, joista 2 viimeisintä menehtyi viime viikolla omakotitalon tulipalossa Kuortaneella.
Koko Suomessa tulipaloissa on kuollut tänä vuonna yhteensä 44 ihmistä. Luku on ajantasainen heinäkuun puolivälin tilanne.
Pelastuslaitosten koko maan onnettomuustietokannan mukaan viidessä tulipalossa palovaroitin ei toiminut. Syynä toimimattomuuteen on ollut patterin puuttuminen tai rikkinäinen palovaroitin.
Kymmenessä tapauksessa rakennuksessa ei ollut palovaroitinta ollenkaan ja kuudessatoista varoittimen olemassa oloa ei pystytty arvioimaan vahinkojen vuoksi. Luvut ovat rakennuspaloista, joissa kuoli ihmisiä.
Pelastuslaitokset suosittelevat, että palovaroittimia asennetaan enemmän kuin lakiin määrätty yksi palovaroitin alkavaa 60 neliötä kohden. On tärkeää, että palovaroittimia on jokaisessa makuuhuoneessa sekä ulos vievien reittien varrella. Lisäksi olohuoneet ja keittiöt, tilat joissa on paljon sähkölaitteita, on hyvä valvoa. Palovaroittimia pitää olla myös jokaisessa asuinkerroksessa.
Palovaroitin toimii savulla, joten savun on ensin matkattava varoittimen luokse, että se alkaa hälyttää. Jos makuuhuoneessa alkaa palo ja savun kulkeutuminen esimerkiksi eteiseen kestää kauan matkan tai suljettujen ovien vuoksi, on syttymishuoneessa hengenvaaralliset olosuhteet ennen kuin eteisen varoitin hälyttää. Tämän takia varoittimia tarvitaan useita.
Palovaroittimen käyttöikä vaihtelee, mutta pääsääntönä on kymmenen vuoden vaihtoväli. Patterit on syytä vaihtaa vuosittain ja varoitin täytyy testata säännöllisesti.
Testauskin voi silti antaa virheellistä tietoa. Pelastuslaitoksen palotarkastustyön aikana kokeiltiin palovaroittimia testisavulla. Erään kunnan rivitalojen palotarkastuksen yhteydessä testatuista kymmenestä varoittimesta kolme ei reagoinut savuun ollenkaan, mutta testinapilla varoitin saatiin soimaan. Kaikki kolme toimimatonta varoitinta olivat iältään yli kymmenen vuotta tai lähellä sitä. Varoittimen toiminta perustuu siihen, että varoitin joko näkee savun tai löytää ilmasta savussa olevia partikkeleita. Molemmissa tapauksissa savua kerääntyy kammioon, jossa havainnointi tapahtuu. Ajan kuluessa sinne kertyy myös pölyä ja likaa, mikä hidastaa laitteen toimintaa.
Savulla testaaminen on vaikeaa ja jopa vaarallista tulen kanssa häärätessä, mutta esimerkiksi kynttilän sammuttaminen varoittimen alla riittää yleensä varoittimen soimiseen. Lisäksi paloasemilla on käytössä testisavua, jolla varoittimen kunnon voi tarkistaa. Alle kymmenen euron palovaroitin kannattaa kuitenkin aina vaihtaa, jos vähänkään epäilee sen kuntoa. Pelastuslaitos ei suosittele varoittimien savustamista kotikonstein, koska siinäkin piilee vaaranpaikka.
Koteihin ostetaan nykyään paljon laitteita, puhelimia, tabletteja, pelikoneita ja seinän kokoisia televisioita. Niihin voidaan sijoittaa paljonkin rahaa. Kuinka paljon maksaa ihmishenki? Summaa ei voi määritellä, mutta palovaroitin maksaa usein alle kymmenen euroa. Toimiva palovaroitin pelastaa henkesi.