Aluevaalit ovat nostaneet esiin yhteisen huolen sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden asemasta. Lähes kaikki keskusteluun osallistujat ovat osoittaneet huolensa sekä tahtonsa parantaa alan vetovoimaisuutta. Tarvitsemme tätä keskustelua, ja sitäkin enemmän ratkaisuja.
Yhdeksi merkittäväksi tavaksi lisätä alan houkuttelevuutta on keskusteluissa esitetty palkkaharmonisointia.
On täysin selvää, että ensimmäisenä askeleena uusilla hyvinvointialueilla palkat tulee harmonisoida työtehtävän mukaiselle korkeimmalle palkkatasolle.
Tämä ei kuitenkaan riitä ratkaisemaan hoitoalan palkkatasa-arvokysymystä.
Tarvitsemme palkkaharmonisoinnin lisäksi pidemmän aikavälin suunnitelman, jolla palkat saadaan nostettua hoitoalalla työn vaativuutta vastaavalle tasolle.
On aivan totta, että palkkaneuvottelut eivät kuulu eduskunnalle, vaan niiden käyminen tulee olla työmarkkinaosapuolten vastuulla.
Julkiset palvelut, eli myös mahdolliset palkkaratkaisut, rahoitetaan kuitenkin pääsääntöisesti verotuloin ja jatkossa hyvinvointialueilla käytännössä kokonaan valtion budjetista.
Mikäli palkkoja siis halutaan aidosti korottaa, edellyttää se että valtiolla on osoittaa rahoitus työmarkkinaosapuolten palkkaratkaisulle.
Historia on monesti osoittanut kolmikantaneuvotteluiden voiman työehdoista neuvotellessa.
Vaikka itse palkkaneuvottelut eivät siis kuulu eduskunnalle, on valtiolla hyvinvointialueiden rahoittajana mahdollisuus yhdessä työmarkkinoiden kanssa kolmikantaisesti parantaa sote-alan työehtoja, palkkausta sekä veto- ja pitovoimaa, jos todellista yhteistä tahtoa löytyy.
Sosiaali- ja terveysalalle tulee löytää palkan lisäksi myös muita vetovoimaa lisääviä tekijöitä, jotta saamme pidettyä nykyiset työntekijät ja rekrytoitua uusia työntekijöitä hoitoalalle.
Ratkaisuja hoitajapulaan tarvitaan sekä lyhyellä, keskipitkällä että pitkällä aikavälillä.
Ministeri Kiurun esittämä monialainen työryhmä käynnisti loppuvuodesta työn, jossa etsitään keinoja sote-alan henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru painotti tuolloin asian kiireellisyyttä.
Kaikkien ehdotusten on Kiurun mukaan oltava valmiina kevään kehysriiheen mennessä.
Jos emme tee tässä ajassa tarpeeksi, tulevaisuudessa meillä tulee olemaan pitkittynyt ongelma.
Työryhmä antoi väliraporttinsa vuoden vaihteessa tuoden esille niitä asioita, joista tässä vaiheessa oli osapuolten yhteinen näkemys.
Väliraportissa työryhmä korostaa panostuksia mm. laadukkaaseen johtamiseen, koulutukseen sekä työhyvinvoinnin ja työolosuhteiden parantamiseen.
Työn on kuitenkin jatkuttava ja yhteisiä ratkaisuja tulee löytää myös työehtojen ja palkkauksen osalta.
Alan vetovoima on kiinni useista tekijöistä, joiden parantamiseen tulee kaikkien osapuolten sitoutua, mikäli haluamme aidosti löytää ratkaisuja päivä päivältä pahenevaan hoitajapulaan.
Kim Berg
SDP:n kansanedustaja Vaasasta