Vaasan ammattikorkeakoulussa opiskelevat Otto Mäkiniemi ja Elisa Virtanen ovat molemmat sitä mieltä, Suomessa pitäisi olla mahdollista opiskella ilman että rahoittaa sitä lainalla.
Omissa opinnoissaan he ovat päätyneet eri taktiikoihin.
Molemmat aloittivat tänä syksynä kolmannen vuotensa tradenomiopinnoissa. Otto Mäkiniemi on nostanut opintolainaa maksimimäärän joka vuosi. Ensimmäisenä opiskeluvuonna lainan nosto oli varma asia.
– Oli aika selvää, että haluan sitä nostaa. Ei ollut valtavia säästöjä, joita olisin voinut käyttää opintojen aikana.
Tänä syksynä Mäkiniemi harkitsi asiaa tarkkaan. Vaakakupissa keikkuivat nousseet korot ja toisaalta elinkustannusten nousu. Hän päätyi nostamaan lainan, jotta pystyy turvaamaan toimeentulonsa.
– Opintolainojen korot ovat nousseet aika paljon. Jos lainan nosto ei ole välttämätöntä, niin sitä pohtii viimeiseen asti. Edelleen pidän sitä kuitenkin pakollisena pahana, jos haluaa riittävän toimeentulon opiskeluiden aikana.
Ensi vuoden tavoitteena on, ettei lainaa tarvitsisi ottaa lisää.
Mäkiniemen opintolainan korko huitelee tällä hetkellä noin 4 prosentissa. Korko on noussut selvästi.
– Minulla on opintolainaa tällä hetkellä lähes 20 000 euroa.
Rahaa Mäkiniemi kerryttää lukuvuodelle myös tekemällä kesällä töitä.
– Itsellä opintolaina menee käytännössä peruselämiseen. Se kuluu perusasioihin kuten ruokaan, liikuntaharrastuksiin sekä tarpeen tullessa kouluasioihin.
Opintojen jälkeen hän toivoo saavansa nopeasti töitä.
– Isompiin investointeihin laina voi vaikuttaa. Esimerkiksi asunnon, auton hankkimista tai perheen perustamista voi joutua viivyttämään, koska on paljon lainaa, mitä pitää maksaa pois, hän pohtii.
Mäkiniemi toimii Vaasan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (Vamok) hallituksen puheenjohtajana. Hän ei pidä hyvänä asiana, että opiskelijoiden velattomiin etuuksiin on suunniteltu heikennyksiä.
– Se, mikä pitää muistaa on, että opintolaina ei ole toimeentuloa, hän toteaa.
Opinnot kokonaan ilman lainaa
Samalla luokalla opiskeleva Elisa Virtanen ei ole nostanut euroakaan opintolainaa. Tätä joskus ihmetellään.
– Sanoisin, että joka ikinen opiskelukaverini ja tuttuni on nostanut opintolainaa, eli se on enemmän normi tilanne.
Ensimmäisenä lukuvuonna opintolainan nosto ei tullut edes Virtasen mieleen. Vaasasta kotoisin oleva opiskelija asui tuolloin vanhempiensa luona. Omilleen muutto sai miettimään asiaa.
– Pohdin sitä viime lukuvuonna. En sitten päätynyt siihen. Olen käynyt töissä 9. luokalta asti. Koin, etten sitä tarvitse ja korot olivat nousseet. Jos korot olisivat olleet alempana sitten olisin voinut nostaakin sitä, hän kertoo.
Opintolainasta puhutaan niin sanottuna ilmaisena rahana.
– En ole itse ajatellut asiaa samalla tavalla, vaikka se helpottaisikin arkea tällä hetkellä ja voisin vähentää töiden tekoa.
Virtanen tekee töitä noin 30 tuntia viikossa.
– Se on aika paljon. Syksyllä alkoi viimeinen vuosi koulua, niin pystyn tekemään enemmän töitä kuin aiemmin.
Viime vuonna hän työskenteli opintojen ohella noin 15 tuntia per viikko. Jos tilanne sitä vaatisi, Virtasen mukaan tuntimäärää pystyy tiputtamaan.
Tavoitteena on valmistua keväällä ja tässä vaiheessa Virtanen ei koe, että lainan nostaminen olisi enää järkevää. Hän kokee, että töiden tekeminen opintojen ohessa on toiminut, sillä elintaso on pysynyt hyvänä ja hän on pystynyt keskittymään myös kouluun ja salibandyn pelaamiseen. Vapaa-aikaa toki ei ole jäänyt liialti.
Tulevaisuudessa hän ei pidä sitä mahdottomana ajatuksena, jos hän jatkaa opiskelua ja elämäntilanne sitä vaatii.
– Ei se ole ehdoton ei. Riippuu sen hetkisestä elämäntilanteesta ja mihin suuntaan korot ovat lähteneet.
Jos hän päätyy jatkamaan opiskelua, lainattomuus helpottaa.
– On etuoikeus, jos pärjää ilman lainaa, mutta ymmärrän, että monen täytyy sitä myös nostaa.
Viimeisen vuoden huolenaihe
Opintolainataakka ja korkojen nousuun liittyvät ovat näkyneet viimeisen vuoden ajan myös Suomen ylioppilaskuntien liitossa (SYL), joka saa opiskelijoiden viestiä ylioppilaskuntien kautta. SYL:n sosiaalipolitiikan asiantuntija Sakari Tuomisto kertoo, että viestit ovat olleet huolestuneita.
– Kuulemme paljon, että korkojen nousu on tullut monelle opiskelijalle tosi vaikuttava tekijä, hän sanoo.
Opiskelijoiden edunvalvontaa tekevä Tuomisto arvioi, että korkojen nousu voi jonkin verran hillitä lainanottamista niillä opiskelijoilla, joille se ei ole välttämätöntä. Kaikilla näin ei ole.
– Monessa tilanteessa opiskelijan täytyy turvautua opintolainaan. Kun korko pääomittuu osaksi opintolainaa, esimerkiksi 5–6 vuoden korkeakouluopintojen aikana se voi kasvaa tosi merkittävästi osaksi opintolainaa, Tuomisto laskee.
Tämän vuoksi hän arvioikin, että opintolainojen kokonaismäärä kasvaa myös jatkossa.
Tuomiston mielestä on yhteiskunnallisesti vaarallista, jos opiskelijat pelkäävät opiskelua. Viimeksi 1980-luvulla opintotuki on ollut yhtä lainapainotteista.
– Silloin yhteiskunnassa hoksattiin, että opiskelijoiden velkaantuminen on kasvanut ongelmaksi ja tähän pitää puuttua, Tuomisto herättelee.
Hänen mielestä opiskelijoiden velkaantumista on tärkeää nostaa esille.
– Se on ehdottomasti uusi asia ja tullaan nostamaan esille sitä, että mitä jos opiskeleva sukupolvi näin laajasti velkaantuu, miten se vaikuttaa tulevaisuuden perheen perustamisen tai asunnon hankkimisen mahdollisuuksiin.
Tuomisto muistuttaa, että ylipäätään opiskelijat eivät ole yhtenäinen ryhmä. Osa pystyy ja jaksaa tehdä opiskeluiden ohella töitä. Osa opiskelijoista on osaopiskelukykyisiä, perheellisiä, opiskelun on vaativaa tai osalla on masennusdiagnoosi.
Opintovelallisten määrä
Opintovelallisten määrä kasvoi Suomessa erityisesti 2010 loppupuolella nopeasti erilaisten kannustimien takia. Tämän vuoden toukokuussa Kela kertoi, että opiskelijoiden opintovelanottotahdin kasvu hidastui vuonna 2022.
Sen mukaan vuonna 2021 opintotukea saavien opintovelallisten määrä kasvoi noin 17 000 ihmisellä, viime vuonna se kasvoi enää noin 1400 ihmisellä.
Opintolainamäärät ovat kasvaneet myös Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Kelan tilaston mukaan Etelä-Pohjanmaalla opintotukea saaneita opintovelallisia oli lukuvuonna 2021–2022 yhteensä liki 4 500. Pohjanmaalla heitä oli noin 6 400.
Kun kymmenen vuotta aiemmin keskimääräinen lainamäärä oli opintotukea saavilla opintovelallisilla Etelä-Pohjanmaalla alle 4 700 euroa, vuonna 2021–2022 se oli 11 600 euroa. Pohjanmaalla keskimääräisen opintolainan summa oli opintotukea saavilla noussut kymmenessä vuodessa 5 300 eurosta 12 400 euroon.
Laihialta lähtöisin oleva SYL:n Sakari Tuomisto on itse aikoinaan opiskellut Vaasan yliopistossa.
Opintolainan nostaminen ja sijoittaminen on hänen käsityksensä mukaan "aika kapea ilmiö", johon suurella osalla ei ole mahdollisuutta. Hän viittaa Eurostudent-tutkimukseen, jonka mukaan 69 prosentilla opiskelijoista opintolainan nostamisen syynä on, etteivät opiskeluun tarkoitetut etuudet ole muuten riittäviä.
Opintolainan sijoittamista Tuomisto ei näe huonona asiana.
– Ne keille se on mahdollista, on se mielestäni hyväkin asia, että opiskelijoilla on mahdollisuus säästää ja kerätä varoja esimerkiksi asp-tilille tai muita hankintoja varten. Se on nuorille ihmisille tärkeä tavoite, että pystyy rakentamaan elämäänsä.
Lisätty Elisa Virtasen kuva 10.10. klo 13.30.
