Ilkka-Pohjalainen pyrki selvittämään, onko viime aikoina Venäjältä tulleita pakolaisia ohjattu myös eteläpohjalaisiin tai pohjalaisiin vastaanottokeskuksiin.
Tulikuuma kysymys itärajan takaisesta pakolaisvirrasta ja rajan sulkemisesta sulkee myös suita ja keskittää viranomaiskommentointia pohjalaismaakuntia myöden.
Onko Seinäjoelle ohjautunut viime päivinä tai aiemmin Venäjän rajan yli tulleita turvapaikanhakijoita?
– Tähän asiaan meillä ei ole vastaanottokeskuksissa lupaa kommentoida. Siihen on tullut määräys Maahanmuuttovirastosta ja sitä noudatetaan. Maahanmuuttovirastolla on henkilö, joka vastaa näihin kyselyihin, Seinäjoen vastaanottokeskuksen yksikön johtaja Milla Mäki toteaa.
Myös Kauhavalla noudatetaan varovaista linjaa.
– En voi kommentoida nyt mitään, sillä tilanteen muututtua kommentointi on näissä asioissa Maahanmuuttoviraston Elina Nurmella. Joudumme sanomaan nyt vain, että en kommentoi, kertoo puolestaan Kauhavan vastaanottokeskuksen johtaja Satu Skinnari-Luoma.
Lapin rajavartioston mukaan Sallan rajanylityspaikalle saapui tänään yhteensä 41 turvapaikanhakijaa kahdessa eri ryhmässä. Tulijat olivat Afganistanista, Jemenistä, Keniasta, Marokosta, Pakistanista, Somaliasta ja Syyriasta.
Lapin rajavartiosto kertoi aiemmin aamulla, että yö sen toiminta-alueella ja rajanylityspaikoilla oli sujunut rauhallisesti. Myös Kainuun rajavartiosto kertoi, ettei uusia turvapaikanhakijoita ollut tullut yön aikana sen jälkeen kun Vartiuksen rajanylityspaikka eilen sulkeutui.
Viime viikon aikana Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoille saapui rajavartioston mukaan 379 turvapaikanhakijaa ja 14 tilapäisen suojelun hakijaa. Lauantain jälkeen Kaakkois-Suomen rajavartioston toiminta-alueella ei ole tullut maahan yhtään turvapaikanhakijaa.
Pohjois-Karjalan rajavartiosto kertoi aiemmin X:ssä, että rajalle tulee tilapäinen esteaita, jonka pystyttämisessä käytetään apuna myös varusmiehiä. Tilanne alueella on rajavartioston mukaan rauhallinen.
Näin Maahanmuuttovirasto kommentoi
Etelä-Pohjanmaan kahden vastaanottokeskuksen lisäksi Pohjanmaalla toimii yhteensä neljä vastaanottokeskusta, jotka sijaitsevat Kristiinankaupungissa, Vaasassa, Oravaisissa ja Pietarsaaressa.
Esitämme kysymyksemme seuraavaksi Maahanmuuttovirastolle.
Onko Venäjältä Suomeen viime päivinä saapuneita turvapaikanhakijoita ohjattu pohjalaisten vastaanottokeskusten asiakkaiksi?
– Emme turvallisuussyistä sekä hakijoiden yksityisyydensuojaan liittyvistä syistä valitettavasti voi antaa tietoja yksittäisten vastaanottokeskusten tilanteesta tai hakijoiden tarkasta sijoittumispaikasta. Vastaanottojärjestelmä toimii valtakunnallisesti ja turvapaikanhakijoita voidaan majoittaa mihin tahansa Suomessa, Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Elina Nurmi vastaa.
Tutuksi käynyt varovainen linja jatkuu. Venäjältä saapuneet turvapaikanhakijat on voitu ohjata asiakkaiksi mihin tahansa Suomessa, jossa toimii toista sataa vastaanottokeskusta, niiden sivutoimipistettä ja yksityismajoittujien palvelupistettä sekä kymmenen alaikäisyksikköä.
Petteri Orpon (kok.) hallitus valmistelee parhaillaan itärajan tilanteeseen vastaamiseksi uusia toimenpiteitä, joilla on riittävästi vaikuttavuutta. Esitys on vielä tekeillä sisäministeriön johdolla, eikä STT:lle ole vahvistettu, onko kyse koko itärajan sulkemisesta.
Myöskään pääministeri Orpo ei ole vastannut kysymykseen, onko ainut vaihtoehto itärajan sulkeminen kokonaan.
Kaakkois-Suomen kolme rajanylityspaikkaa sekä Niiralan rajanylityspaikka Pohjois-Karjalan rajavartioston alueella ovat olleet suljettuina perjantain ja lauantain välisestä yöstä lähtien. Hallitus päätti sulkea rajanylityspaikat puuttuakseen turvapaikanhakijoiden kasvaneeseen määrään, jota epäillään Venäjän hybridivaikuttamiseksi.
Toista tuhatta yhteisasiakasta
Kotokunta Oy on vastannut elokuun alusta saakka Seinäjoen ja Kauhavan vastaanottokeskuksista. Maahanmuuttovirasto järjesti keväällä kilpailutuksen, jonka seurauksena Suomen Punaisen Ristin Länsi-Suomen piiri hävisi yksityiselle Kotokunta Oy:lle.
Seinäjoella on luovuttu laitosvastaanottokeskuksesta. Seinäjoen vastaanottokeskus on nykyään vuokra-asuntopohjainen eli hajasijoitusmallinen vastaanottokeskus, joka työllistää 26 ihmistä.
Paljonko turvapaikanhakijoita Seinäjoella on palvelujen piirissä tällä hetkellä?
– Jos ihan koko Etelä-Pohjanmaa ja kaikki meidän asiakkaamme lasketaan, 1 552 oli tämän aamun lukema, vastaanottokeskuksen johtaja Mäki kertoo tiistain tuoreesta tilastosta.
Mäen mukaan vuokra-asunnoissa asuu hieman alle 400 henkeä.
– Asuntoja on vuokrattu eri vuokranantajilta. Toki näiltä meidän paikallisilta isoilta vuokranantajiltamme ja jonkin verran myös yksityisiltä, mutta hyvin pienissä määrin. Ihan niin sanotusti vapailta markkinoilta.
Miten muut turvapaikanhakijat majoittuvat?
– He ovat sekä yksityismajoituksessa olevia että vielä kuntamallin asunnossa olevia.
Kuntamallin asuminen loppuu vuodenvaihteessa. Kuntien ja vastaanottokeskusten välistä määräaikaista kuntamallisopimuksia ei jatketa, sillä majoituksen poikkeusjärjestelyille ei ole enää tarvetta. Maahanmuuttoviraston mukaan vastaanottojärjestelmä pystyy vastaamaan normaalisti majoitustarpeeseen, sillä kuntamallin alkamisen jälkeen vastaanottojärjestelmän majoituskapasiteettia on lisätty runsaasti.
– Turvapaikanhakijat asuvat ympäri Seinäjoen aluetta, Mäki lisää.
Valtaosa turvapaikanhakijoista on ukrainalaisia.
– Kyllä se meillä näkyy, että suurin osa on yhä ukrainalaisia. Toki muitakin kansallisuuksia on.
Mitä muita kansallisuuksia?
– En voi lähteä kansallisuuksia luettelemaan. Mutta sanotaan näin, että on myös muita kansallisuuksia, Mäki muotoilee.
Entä maantieteellinen suunta? Mistä turvapaikanhakijoita tulee Ukrainan lisäksi?
– Meille tulee asiakkaita ripotellen sieltä täältä. Ukrainastakin, mutta isoa asiakasvirtaa ei tällä hetkellä ole.
Syyskuussa uutisoimme, että Kauhavan vastaanottokeskuksen palvelujen piirissä oli noin sata asiakasta, jotka asuivat vuokra-asunnoissa eri puolilla Kauhavaa. Tuolloin tavoitteena oli järjestää asunto parille sadalle turvapaikanhakijalle.
Myös Kauhavalla suurin osa vastaanottokeskuksen asiakkaista oli Ukrainasta tulleita, mutta myös muista maista oli muutamia turvapaikanhakijoita. Kauhavalle ohjautuu turvaa hakevia suoraan pääkaupunkiseudun transit-keskuksista, joihin maahan tulevat ensimmäisenä ilmoittautuvat.
– Järjestämme näille ihmisille majoituksen lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelut sekä suomen kielen opetuksen, Skinnari-Luoma kertoi Kauhavan vastaanottokeskuksen tilanteesta syyskuussa.
Juttuun lisätty 23.11. kello 12.52 Seinäjoen vastaanottokeskuksen syyskuussa aloittaneen johtajan valokuva.
