Tapahtuipa eräänä päivänä jokunen vuosi sitten niin, että minulla oli käsissäni kuuma uutinen, johon tarvitsin Vaasan kaupungilta erään virkamiehen lausuntoa.
Soitin ja soitin virkamiehen puhelimeen. Hän ei vastannut. Tiesin jo ennestään, että se on hänelle tyypillistä, valitettavasti. Lähetin tekstiviestin ja sähköpostiviestin, että haluaisin haastatella häntä vielä tänään. Ei vastausta.
Kaupungin keskuksen mukaan virkamies ei istunut kokouksissa tai ollut kalenterin mukaan muutoin varattuna.
Lopulta hyppäsin polkupyörän selkään ja polkaisin toimituksesta Hietasaarenkadulta Kirkkopuistikolle tekniseen virastoon.
Kävelin virkamiehen huoneen ovelle, joka oli auki. Siellä hän istui kaikessa rauhassa ja selasi jotain lehteä. Puhelin soi pöydällä, mutta hän ei siitä piitannut.
Ilmoitin, että tulin näin yllättäen haastattelemaan häntä, kun hän ei vastannut puhelimeen ja asiani on tärkeä. Mikäs siinä, haastattelu sopi hänelle mainiosti juuri sillä hetkellä.
Paljastan nyt julkisesti, että toimittajat eivät aina tongi sontakasoja.
Vaikka toimittajan työhön kuuluu kriittisyys, emme ilkeyttämme tivaa haastateltavalta esimerkiksi jotain yksityiskohtaa, vaan sen vuoksi, että yksityiskohdilla saattaa olla ratkaiseva merkitys kokonaisuudessa.
Vaikka julkinen hallinto ja media toimivat eri rooleissa, olemme samalla puolella: Molemmat pyrkivät palvelemaan kansalaisia. Ilman journalistista tiedonvälitystä monien tärkeiden asioiden ymmärtäminen voisi jäädä puutteelliseksi.
Kun virkamies jakaa tietoa omalla vastuullaan olevista asioista, se palvelee kunnan asukkaita, esimerkiksi Vaasa-lehden lukijoita, ja hyödyttää yleensä myös tietojen antajaa.
Kunnat ja hyvinvointialueet on perustettu huolehtimaan alueidensa asukkaiden palveluista. Paikallisten medioiden, kuten Vaasa-lehden, tärkeä tehtävä on jakaa konkreettista tietoa näistä palveluista, esimerkiksi sairaaloista, kouluista, päiväkodeista, kirjastoista, liikennejärjestelyistä ja tapahtumista, jotka koskevat tavalla tai toisella lähes jokaista.
Suurin osa uutisista on neutraalia kertomista, mitä asioista on päätetty ja mitä mieltä lautakunnassa tai vaikkapa puolueen valtuustoryhmässä ollaan tästä asiasta.
Melko harvoin paikallisjournalismissa joudutaan kirjoittamaan kitkeristä riidoista, lehmänkaupoista tai suoranaisista skandaaleista.
Mutta jos niitä sitten paljastuu, median tehtävä on raportoida niistäkin. Kun kansalaiset voivat luottaa, että media kertoo myös ongelmista ja väärinkäytöksistä, heidän luottamuksensa yhteiskunnan toimintaan kasvaa.
Kun pieniltäkin tuntuvat rikkeet raportoidaan, syntyy luottamus, että myös suuremmat vääryydet paljastetaan. Avoimuus vahvistaa luottamusta yhteiskunnassa, ja mahdollisuus julkituloon ehkäisee väärinkäytöksiä.
Uutismedian liitto on vastikään julkaissut Kuntalaisten asialla -oppaan, joka jaetaan syys-lokakuussa koko Suomessa kaikille kunnan- ja aluevaltuutetuille, kunnanjohtajille, hyvinvointialueiden johtajille ja kuntien ja hyvinvointialueiden viestintähenkilöstölle.
Konkreettinen opas antaa tietoa päättäjille median kanssa toimimisesta ja tuo esiin kuntalaisten oikeutta saada tietoa. Päätöksenteon rinnalla tarvitaan avointa viestintää ja luotettavaa tiedonvälitystä.
Toimittajan tehtävä on kysyä, kunnes saa vastauksen. Virkamiesten ja päättäjien tehtävään kuuluu antaa vastauksia, eikä vältellä toimittajien puheluita.