Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan Ukrainan tilanteessa on havaittavissa paljon hyvää kehitystä, kun muun muassa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin suhtautuminen Venäjää ja sen presidenttiä Vladimir Putinia kohtaan on tiukentunut.
Orpo kommentoi Ukrainan tilannetta Ylen pääministerin haastattelutunnilla.
Orpon mukaan Venäjän eteneminen rintamalla on pysähtynyt ja Ukraina on kyennyt parantamaan otettaan rintamasodankäynnissä. Samaan aikaan Ukrainan kyky iskeä syvälle Venäjän alueelle on Orpon mukaan parantunut.
– Minusta tässä on paljon hyvää kehitystä tällä hetkellä, Orpo sanoi haastattelutunnilla.
Orpo piti myös hyvin merkittävänä Kiinan päätöstä rajoittaa venäläisen öljyn ostoa, sillä Kiina on ollut suuri venäläisen öljyn ostaja.
Kiinalaisten öljy-yhtiöiden kerrottiin keskeyttävän meriteitse kuljetetun venäläisen öljyn ostot sen jälkeen, kun Yhdysvallat oli asettanut pakotteita Venäjän kahdelle suurimmalle öljy-yhtiölle Lukoilille ja Rosneftille.
– Tämä voi merkitä isompaakin muutosta. Kiinan ratkaisu on hyvin, hyvin merkittävä asia, Orpo arvioi.
Orpo muistutti, että Venäjän sodankäyntiä rahoitetaan suurelta osin juuri öljyn myynnillä, joten Kiinan ja Intian kaltaisten suurten ostajien ratkaisuilla on suuri merkitys. Myös Intian on kerrottu vähentävän merkittävästi venäläisen öljyn ostoja Yhdysvaltain pakotteiden vuoksi.
– Venäjä ei pysty loputtomasti jatkamaan sotaa. Venäjän talous on kärsinyt merkittävästi, ja näillä sitä edelleen heikennetään ja pakotetaan Putin neuvottelupöytään, Orpo sanoi.
Pettymys EU-huippukokouksessa
Orpon mukaan oli pettymys, että Venäjän jäädytettyjen varojen käyttämisessä Ukrainan tukemiseksi päästiin niin niukasti eteenpäin EU-huippukokouksessa Brysselissä torstaina.
Orpo uskoo kuitenkin, että asiassa päästään vielä ratkaisuun. Orpo viittaa EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kommentteihin, joiden mukaan tällä on valmius tuoda tulevien viikkojen aikana komission esitys kokonaispaketista jäsenmaiden käsiteltäväksi.
Eniten asiaan liittyviä varauksia on ollut Belgialla, jonka Euroclear-rahoituslaitoksessa valtaosa jäädytetyistä varoista sijaitsee.
Orpo suhtautuu ymmärryksellä Belgian huoliin jäädytettyjen varojen käyttöön liittyvistä juridisista ja taloudellisista ongelmista. Orpon mukaan vastuukysymysten pitää olla selviä eikä rahoitusmarkkinajärjestelmä saa horjua Ukrainalle suunnitellun 140 miljardin euron sotakorvauslainan myötä.
– Näihin pitää olla vastaukset. Ymmärrän tämän puolen, mutta samaan aikaan uskon, että nämä asiat ovat ratkaistavissa, Orpo painotti.
"Kaikki mukaan Ukrainan tukemiseen"
Orpo moitti haastattelutunnilla Euroopan maita yliolkaisesta suhtautumisesta Ukrainan puolustustaisteluun.
– Eurooppa ei ole pystynyt vastaamaan missään vaiheessa riittävällä tavalla Ukrainan tarpeisiin. Siksi tämä sota on jatkunut niin pitkään, ja siksi meidän pitää pystyä tekemään enemmän, Orpo summasi.
– Suomesta tämä ei ole ollut kiinni eikä Pohjoismaista eikä Baltian maista, mutta meidän pitää saada tähän kaikki mukaan vielä enemmän, pääministeri jatkoi.
Pitää kiinni tavoitteesta
Kotimaan politiikasta puhuttaessa Orpolta kysyttiin muun muassa, onko hän valmis myöntämään, että hallitusohjelmaan kirjattu tavoite sadastatuhannesta uudesta työllisestä hallituskauden loppuun mennessä ei toteudu. Valtiovarainministeriön äskettäisen ennusteen mukaan tavoite ei tule toteutumaan.
Orpo sanoi pitävänsä tavoitteesta edelleen kiinni, vaikka työllisten määrä on hallituskauden aikana laskenut.
– Me teemme joka päivä töitä sen eteen, että saamme suomalaisille töitä, että yritykset työllistävät enemmän. Se on meidän tavoitteemme, me pidämme siitä kiinni, Orpo sanoi.
Orpo myönsi, että hallituksen tavoitteesta ollaan hyvin kaukana, mutta sanoi, että talouden tilanne voi muuttua nopeastikin kun käänne tapahtuu.
– Katsotaan, kuinka pitkälle me päästään kun vaalikausi on loppu. Tässäkään suhteessa en ole luovuttavaa sorttia, vaan me teemme töitä ja katsotaan kuinka pitkällä ollaan, Orpo tiivisti.
"Järki ja vastuullisuus voittivat"
Orpo iloitsi haastattelutunnilla eduskuntapuolueiden aiemmin tässä kuussa saavuttamasta sovusta niin sanotusta velkajarrusta eli siitä, millaisilla reunaehdoilla julkista taloutta hoidetaan tulevilla vaalikausilla. Parlamentaariseen sopuun sitoutuivat kaikki puolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta.
Orpon mukaan velkajarruratkaisussa järki ja vastuullisuus voittivat.
– Tämä antaa uskoa siihen että Suomessa pystytään sopimaan asioista, Orpo sanoi.
Orpon mukaan ensi hallituskaudelle arvioitu noin kuuden miljardin euron sopeutustarve on kova luku.
– Kun nyt tämä kymmenen miljardia on sopeutettu, ja tiedän kuinka vaikeaa niiden (sopeutustoimien) löytäminen on ollut tähän mennessä, niin ei se tule olemaan yhtään sen helpompaa jatkossakaan, Orpo arvioi.
– Mutta hyvä että on sitouduttu, koska vaihtoehto on se, että velkaantuminen lähtee käsistä, Orpo jatkoi.
