Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi pääministerin haastattelulunnilla Ylen Radio Suomessa, etteivät niin sanotut lakkolait ole astumassa voimaan ainakaan vapunpäivänä.
– Minusta vappu on jo symbolinen asia ja voisi olla turha provokaatio.
Orpo lisäsi, että voimaantuloaikaa harkitaan sen jälkeen, kun eduskunta on saanut asian käsiteltyä. Lainsäädännön oli alun perin tarkoitus tulla voimaan heinäkuussa.
– Tässä tilanteessa, kun me ollaan nähty näiden lakkojen vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan, ja kun kerran on tunnustettu tarve hallituksen piirissä näiden uudistusten tekemiselle, niin ne otetaan voimaan, kun valmista on.
Lainsäädännöllä ollaan esimerkiksi rajoittamassa poliittisten lakkojen pituus yhteen vuorokauteen.
Valiokunta käsittelee asiaa tiiviisti
Asiaa käsitellään parhaillaan eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, joka tekee siitä mietinnön.
Opposition piiristä on epäilty, että asiaa kiirehdittäisiin tarkoituksella, jotta lait saataisiin voimaan arvioitua nopeammin, nimenomaan jo vapuksi.
Valiokunta on käsittelemässä asiaa ensi viikolla hyvin tiiviisti. Valiokunnan viikkosuunnitelman mukaan asiaa käsitellään kokouksissa joka päivä maanantaista torstaihin.
Työrauhalait on ainakin toistaiseksi merkitty ainoaksi käsiteltäväksi asiaksi kaikkina muina päivinä paitsi torstaina, jolloin listalla on myös esitys aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaan lakkauttamisesta.
Torstaille on suunnitelmassa merkitty työrauhalainsäädäntöä koskevan mietintöluonnoksen esittely, yleiskeskustelu ja asian yksityiskohtainen käsittely.
Perjantaille on tehty kokousvaraus.
Valiokunnan jäsen, kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) tulkitsi asiaa viestipalvelu X:ssä niin, että lakkolait on tarkoitus saada valiokunnassa pakettiin ensi viikolla.
"Nykyinen eläkejärjestelmä toiminut hyvin"
Orpo sanoi haastattelutunnilla myös, ettei eläköitymisikään tulla nyt puuttumaan.
Hän sanoi, että sen sijaan etsitään elementtejä, joilla saataisiin eläkeiässä olevat jatkamaan pidempään työelämässä.
– Sehän olisi paras tälle yhteiskunnalle, että meidän erinomainen senioriväestömme osallistuisi pidempään työntekoon. Mutta meidän täytyy kannustaa heitä siihen. Ja siinä verot ovat yksi keskeinen elementti.
Orpon mukaan nykyinen eläkejärjestelmä, joka määrää automaattisesti vanhuuseläkeiän, on toiminut hyvin.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi lauantaina Iltalehden haastattelussa, että hänen mielestään eläkeiän nostaminen on jatkossa välttämätöntä.
Eläkkeitäkin tarkastellaan osana sopeutusta
Orpo totesi niin ikään, että myös eläkkeitä tullaan tarkastelemaan kehysriihessä osana tulevia sopeutustoimia. Hän sanoi useaan kertaan, että riihessä "kaikki käydään läpi".
Orpo kuitenkin huomautti, että sopeutuksessa keskitytään ensisijaisesti suoraan budjettitalouteen eli valtion menoista leikkaamiseen sekä tulopuoleen eli veroihin.
– Työeläkkeiden osalta ongelma on se, että jos niissä toimitaan, se vahvistaa eläkerahastoja eli koko julkista taloutta. Sekin on hyvä asia, mutta se ei samalla tavalla auta tähän akuuttiin budjettitalouden ongelmaan, Orpo sanoi.
Hän ei ottanut kantaa siihen, voitaisiinko esimerkiksi eläkkeiden verotukseen puuttua.
Hallitusohjelmaneuvotteluissa päätettiin, että eläkeläisten ostovoimaa ei leikata. Orpo sanoi nyt, että taloustilanne on siitä huomattavasti vaikeutunut ja siksi nyt pitää tehdä uudet arviot.
– Meillä on iso urakka edessä. Mutta kaikkien kannattaa varautua siihen, että kyllä se kolme miljardia sen kuuden päälle, mitä me tehtiin, niin ei se tule helppoa olemaan.
"Veroratkaisut noin miljardin kokoluokkaa"
Huhtikuun puolivälin kehysriihessä hallituksen on tarkoitus päättää kaikkiaan noin kolmen miljardin euron sopeutustoimista. Orpo sanoi, että tästä valtaosa tulee toteuttaa menoleikkauksin, jotta saadaan aikaan menojen pysyvä aleneminen.
Veronkorotusten puolella puhutaan hänen mukaansa noin miljardin kokoluokasta.
– Tätä ei ole vahvistettu, tämä on neuvottelukysymys.
Orpo sanoi, että verojen suhteen katse suuntautuu ennen kaikkea kulutuksen veroihin ja välillisiin veroihin eikä ansiotuloveroihin tai yrittämisen verotukseen.
– Arvonlisävero on suurin veroluokka, ja se leviää kyllä todella tasaisesti yhteiskuntaan. Eli sen käyttäminen on siinä mielessä houkuttelevaa. Mutta käymme ne neuvottelut sitten vasta riihessä.
Orpo sanoi, ettei esimerkiksi yleisen arvonlisäverokannan nosto ole poissuljettua.
Hänen mukaansa on mahdollista, ettei lisäsäästöjä tarvitse tehdä vielä tälle vuodelle.
– Mutta 1.1.2025 meillä pitää olla kolmen miljardin sopeutustoimet liikkeellä. Ja jo pelkästään niiden säästölakien tekeminen, valmistelu huolella vaikutusarvioineen, tulee olemaan erittäin suuri työ, Orpo sanoi.
– Ja se tulee tarkoittamaan esimerkiksi sitä, että me joudutaan kohdistamaan kaikkiin valtion ministeriöihin ja laitoksiin lisää säästöjä, jotka tulevat tarkoittamaan kyllä paljon työtä, ja ikävääkin työtä, siellä eri puolilla valtionhallintoa.
