Pääministeri Petteri Orpo (kok.) seisoo velkaantumispuheidensa takana.
– Minä seison sen takana, että hallituksen toimilla päästään velkasuhteen vakauttamiseen. Tietenkin näihin kaikkiin liittyy riskejä, koska tämä maailmantila on niin vaikea, hän sanoi STT:lle perjantaina.
Orpo kirjoitti torstaina Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessa, että valtiovarainministeriö on arvioinut hallituksen onnistuvan tavoitteessaan vakauttaa velkasuhde vaalikauden aikana.
Valtiovarainministeriön (VM) ylin virkamies, kansliapäällikkö Juha Majanen vastasi Helsingin Sanomille myöhemmin torstaina, että, "emme ole varsinaisesti sellaista arviota tehneet".
– Tässä saattaa olla kyse pienestä väärinkäsityksestä, hän sanoi HS:lle.
Perjantaina Majanen sanoi STT:lle, että Suomen taloudelliseen tilanteeseen vaikuttavat useat epävarmuudet aiheuttavat sen, että on liian aikaista luvata, että hallituksen sopeutustoimien kaikki vaikutukset velkaantumiseen oikeasti toteutuvat.
Orpo taas sanoi, ettei hallituksella ei ole erilaista näkemystä kuin VM:n virkajohdolla.
– Tässä on enemmän kyse tulkinnanvaraisuudesta.
Majanen vastaa kysymykseen pääministerin ja ministeriön näkemyserosta, että Orpon kirjoituksessa on varmasti tavoiteltu samaa asiaa, mutta "sanavalinnat eivät ehkä parhaiten heijastelleet tarkoitusta".
"En väärää todistusta ole antanut"
Orpon mukaan VM ei ole laatinut yksittäistä kokonaisskenaariota, jossa todettaisiin velkasuhdetavoitteen yksiselitteisesti toteutuvan.
– Mutta hallitus on tehnyt toimia, joiden vaikutukset VM on arvioinut siten, että niiden onnistuessa tavoite voidaan saavuttaa.
Onko laskutoimitus pääministerin oma?
– Koko budjettivalmistelu perustuu budjettiosaston kanssa tehtyyn valmisteluun, jossa ne lasketaan yhteen, mutta sellaista skenaariota he eivät ole tehneet. Se on selvä. Mutta en minä mitään väärää todistusta ole antanut, vaan ne perustuvat niihin yksittäisiin budjettiosaston laskelmiin jokaisesta työllisyys- ja säästötoimesta ja jokaisesta rakenteellisesta uudistuksesta, Orpo vastasi.
Majanen sanoo, että valtiovarainministeriöllä ei ole koottua arviota velkasuhdetavoitteen toteutumisesta.
– Toki kun toimenpiteitä on kulloinkin päätetty, ne ovat tähdänneet velkasuhteen vakautumistavoitteeseen.
Orpon hallitus linjasi ohjelmassaan vuonna 2023, että se tavoittelee velkasuhteen vakauttamista ja pidemmällä aikavälillä sen kääntämistä pysyvästi laskusuuntaan. Tavoiteskenaariossa velkasuhde olisi jäänyt alle 80 prosenttiin moneksi vuodeksi.
Viime vuonna Suomen velkasuhde nousi 82,1 prosenttiin ja kasvua oli 4,5 prosenttiyksikköä. VM:n ennusteen mukaan velkasuhde kasvaa jo tänä vuonna yli 85 prosenttiin.
Velkasuhteella tarkoitetaan julkisyhteisöjen velan suhdetta bruttokansantuotteeseen.
Lisäsäästöjä tarvittaessa
Orpo korostaa sitä, että talouden sopeuttamiseen kuluu vähintään kaksi vaalikautta, kuten hän on jo pitkään puhunut.
– Työ on vain vaikeutunut taloustilanteesta johtuen ja siitä, että joudutaan käyttämään tulevien kahden vaalikauden aikana erittäin paljon, miljardeja, puolustukseen lisää. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelujen kulut ovat kasvaneet ennustetusta vielä miljardeilla.
Pääministeri vakuuttaa hallituksen arvioivan lisäsäästöjen tekemistä, jos velkasuhde ei muuten näytä vakautuvan hallituskauden lopussa. Hänestä on kuitenkin liian aikaista vielä julistaa "lopputulosta".
– Osa hallituksen päätöksistä ei ole vielä voimassa tai ne ovat vasta tulleet voimaan.
"Orpo selityksen velkaa"
Muun muassa oppositiopuolue Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo vaati aiemmin perjantaina Orpoa kertomaan julkisuudessa, mihin tämä perustaa laskelmansa Suomen velkasuhteen taittumisesta. Myös keskustalainen valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi totesi, että Orpo on perusteellisen selityksen velkaa.
Lohen mukaan Orpon kirjoituksella ei ole paljoa tekemistä todellisuuden kanssa. Se, että Majanen kiistää Orpon väitteen, on hänestä poikkeuksellista ja herättää väistämättä vakavia kysymyksiä.
– Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana olen erittäin huolissani siitä, että pääministerin puheet ja kirjoitukset poikkeavat oleellisesti hallituksen eduskunnalle antaman tuoreen julkisen talouden suunnitelman luvuista.
"Ei arviota, toteutuuko hallituksen tavoite vai ei"
Julkisen talouden suunnitelmassa tuleville vuosille valtiovarainministeriö arvioi hallituksen velkasuhteen vakauttamistavoitetta. Siinä todetaan, että jos "hallituksen toimenpiteet julkisen talouden vahvistamiseksi yhdeksällä miljardilla eurolla toteutuvat täysimääräisesti tavoiteaikataulussa, julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen vakautuu vuoteen 2027 mennessä".
– Velkasuhde kääntyy tämän jälkeen uudelleen kasvuun erityisesti puolustusmenojen kasvun vuoksi. Tämänhetkisen suhdannetilanteen valossa näyttää kuitenkin epätodennäköiseltä, että työllisyystoimien täysi vaikutus realisoituu vielä vuoteen 2027 mennessä. Toisaalta hyvinvointialueiden omat sopeutustoimet voivat toteutua jopa hallitusohjelman tavoitetta suurempina, teksti jatkuu.
Keskustelu jatkuu viimeistään ensi viikolla eduskunnassa, kun oppositiopuolueiden keskustan, SDP:n ja Liike Nytin välikysymystä Suomen ennätyksellisestä velkaantumisesta käsitellään.