Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ilmoitti torstaina, että Suomi antaa Ukrainan puolustukseen 40 miljoonaa euroa lisää sotilasliitto Naton PURL-hankkeen kautta. Hankkeella rahoitetaan yhdysvaltalaista puolustustarvikeapua Ukrainalle.
Puolustusministeriön tiedotteesta käy ilmi, että rahoituksesta sovittiin kevään budjettiriihessä. Orpo kertoo tiedotteessa, että Suomi on aloitteen avulla mukana tukemassa Ukrainan ilmapuolustusta.
Euroopassa on viime aikoina kehuttu Ukrainan droonikyvykkyyttä. Eurooppalaiset johtajat ovat jatkuvasti korostaneet sitä, että Ukrainasta on sodan aikana tullut edelläkävijä droonipuolustuksessa ja -sodankäynnissä. Näin Ukraina ei ole enää vain avun vastaanottaja, vaan sen droonitaidot ovat sellaisia, joista Euroopalla on paljon opittavaa.
Orpo puhui Puolan Gdanskissa, jossa järjestetään torstaina ja perjantaina Ukrainan jälleenrakennuskonferenssi. Se keskittyy Ukrainan jälleenrakentamisen lisäksi myös turvallisuuteen ja puolustukseen.
Pääministerin mukaan johtajien puheenvuoroissa nousi esille se, että sodan tilanne on muuttumassa. Orpo sanoi STT:lle, että Ukraina on vahvistunut viime kuukausien aikana.
– Venäjä on toisaalta vastannut todella raa’alla siviilikohteiden pommittamisella, Orpo totesi puhelimitse.
Samalla hänen mukaansa on nähtävissä, että Venäjää vastaan asetetut pakotteet ovat tehonneet.
– Venäjä on heikentynyt ja heikentyy. Haluan, että tämä johtaa siihen, että Venäjä saadaan neuvottelupöytään ja olisi mahdollista lopettaa tämä raaka sota.
"Pitkän aikavälin sijoitus"
Orpo mukaan Euroopan tuen Ukrainalle on jatkuttava pitkään niin taloudellisesti, sotilaallisesti kuin poliittisesti.
– Ukrainan onnistunut toipuminen on pitkän aikavälin sijoitus. Se hyödyttää meitä kaikkia ja yltää Ukrainaa laajemmalle.
Jälleenrakennuskonferenssin yhteydessä järjestettiin myös Eastern Flank -huippukokous, joka toi yhteen EU:n itäreunamaiden johtajia.
– Yhteistyö tiivistyy itäisen laidan maiden kesken puolustuksessa ja kokonaisturvallisuudessa, sanoi Orpo STT:lle.
Johtajat korostivat lehdistötilaisuudessa, että Euroopan puolustaminen ja turvallisuus eivät kuitenkaan ole ainoastaan itäisten maiden tehtävä, vaan ne ovat koko Euroopan vastuulla. Paikalla oli Suomen lisäksi mukana Puolan, Liettuan, Latvian, Viron, Romanian ja Ruotsin johtoa.
Orpon mukaan itäreunan maat pyrkivätkin vaikuttamaan Euroopan unioniin, että se huomioi itäisen reunan turvallisuustilanteen.
– Unioni on päättänyt muun muassa Eastern Flank Watch -nimisestä hankkeesta ja sen rahoituksesta. Odotamme sieltä päätöksiä tulevina aikoina ja olen aika varma siitä, että Suomikin tulee sieltä rahoitusta saamaan, Orpo sanoi.
Nato-kokous lähestyy
Kokouksia isännöivä Puolan pääministeri Donald Tusk puhui lehdistötilaisuudessa Yhdysvalloista ja tulevasta Nato-huippukokouksesta Turkin Ankarassa. Tuskin mukaan yhteistyö Yhdysvaltain kanssa vahvistaa Euroopan turvallisuutta.
– Tilanne voi kiristyä lähiviikkoina ja -kuukausina. Olemme tämän uhkan etulinjassa, koska jaamme rajaa Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa.
Yhdysvallat on vaatinut Euroopan maita ottamaan enemmän vastuuta puolustuksestaan ja kasvattamaan puolustusbudjettiaan. Myös Orpo totesi Nato-maiden puolustusmenotavoitteiden noudattamisen olevan tärkeää.
– Koska vain sitä kautta eurooppalainen puolustus ja Nato Euroopassa vahvistuu, Orpo sanoi.
