Lokakuu losottaa vettä puimattomien peltojen päälle. Kylmien ja sateisten kesäolosuhteiden on sanottu olevan huonoimmat 30 vuoteen.
Sen seurauksena 40 prosenttia eteläpohjalaisestakin viljasadosta odottaa tällä hetkellä korjaajaansa. ProAgrian arvio on, että koko maassa uhkaa peltoihin jäädä satoa vähintään 150-200 miljoonan euron edestä.
Tämä summa on pois siitä viljelijän tulo-osasta, jonka he pyrkivät keräämään markkinoilta. Tavoitteena on vähentää tukien määrää ja kerätä suurempi osa potista muualta. Tällaiset kesät eivät kehitystä edistä, mutta minkäs Suomi säilleen voi.
Yksi huono kausi ei venettä kaada. Valitettavasti viljelijöillä on takanaan jo useampi huono vuosi. Tämä on pikkuhiljaa kuluttanut leveämpinä vuosina hankitut puskurit. Suomen talous nousee, mutta maatalousyrittäjillä alkavat ankeat ajat. Tiistaina Maaseutuvirasto ilmoitti aloittavansa aikaistetut ennakkotuet. Ne auttavat maatalousyrittäjiä, mutta lähinnä syksyn ajan. Totuuden edessä ollaan ensi keväänä.
Syysviljoja saatiin ProAgrian mukaan Etelä-Pohjanmaallakin vain vähän kylvöön. Se tarkoittaa, ettei ensi vuonna joka ruisleipään välttämättä riitä kotimaista viljaa, mutta myös pienempiä kevättuottoja. Se ei helpota lopputulemaa yhtälössä, jossa on nyt jo mukana ohueksi kulutettu puskuri, peltoon jääneet satotuotot ja kostean kesän aiheuttamat kaksin- tai jopa kolminkertaiset korjuukustannukset.
Välillisesti se vaikuttaa myös karjatilallisiin, sillä omaa rehua ei ole yhtä paljon, vaan sitä joudutaan myös ostamaan muualta.
Herääkin kysymys, mitä tapahtuu, kun ensi keväänä 5 634 eteläpohjalaista maatalousyrittäjää on vaarassa joutua maksuvaikeuksiin? Kuinka monta yrittäjää on enää hakemassa tukia maatiloilleen ensi keväänä.
Laura Syväoja päätoimittaja