Marras- ja joulukuu ovat täynnä erilaisia odotuksen aiheita ihan toisella tavalla kuin muut kuukaudet. Odotamme joulua, valon pilkahdusta, loskakelien loppumista, lumea ja talvea, jopa veronpalautuksia. Joku toiveikas jaksaa odottaa jo kevättä. Lapset odottavat tonttuja, pulkkamäkiä, lumienkeleitä, lahjoja ja ensimmäistä joulukalenterin luukkua.
Valon lisääntymistä ei onneksi tarvitse odottaa pitkään. Talvipäivänseisaukseen on enää kolme viikkoa, jonka jälkeen päivä pitenee vauhdilla, jopa viisi minuuttia molemmista päistä.
Sitä odotellessa valoa voi lisätä sytyttelemällä kynttilöitä sekä ulko- ja koristevaloja. Itse kuulun niihin Ruusut ja risut -palstallakin risuja saaneisiin ihmisiin, jotka polttavat joulu – tai kuten itse sanon – sisustusvaloja ympäri vuotta. Joulun alla niiden määrä lisääntyy ja valot levittäytyvät myös ympäri pihaa. Tiedoksi risujen lähettäjälle, että huonon lapsuuden sijasta uskoisin lapsuuteni olleen sen verran hyvä, että jaksan edelleenkin nauttia näistä elämän pienistä valonpilkahduksista.
Virallisesti joulun odotus alkaa tällä viikolla. Ensimmäiset adventtikynttilät sytytetään kodeissa tulevana sunnuntaina. Monelle Hoosianna-hymni tai virsi 13, Nyt sytytämme kynttilän, kuuluvat perinteisiin tapoihin aloittaa joulun vastaanottaminen.
Tunnustan. Otin varaslähdön. Minulla joulun odotus alkoi jo maanantaina. Kannoin sisään kuusen ja koristelin sen valoin, joulupalloin ja helminauhoin. Tiistaina aloitin joulukorttien askartelun. Seuraavaksi paketoin lahjat, leivon tummat ja siirappiset joululeivät, iltaisin sytyttelen kynttilöitä joka pöydän kulmalle ja joululaulut saavat soida.
Ei käytetä aikaa odottamiseen. Pimeästä ja loskasta huolimatta nautitaan esimerkiksi tästä jouluun valmistautumisesta. Se loppujen lopuksi on mielestäni parasta koko joulussa. Nyt on aikaa ja aika nauttia jokaisesta hetkestä, tunnelmasta ja tuoksusta.
Laura Syväoja
päätoimittaja