Tutkimusten mukaan lähes joka viides suomalainen aikuinen kärsii pitkäaikaisista uniongelmista. Tilapäisiä unihäiriöitä on yli kahdella kolmasosalla suomalaisista.
Suomen Terveystalon johtavan työterveyspsykologin Tuuli Viranta-Naulapään mukaan uni vaikuttaa ihmisen terveyteen melkoisesti. Hänen mukaansa univajeella on selvä yhteys mielialaan sekä masentuneisuus- ja ahdistuneisuushäiriöihin.
Väsyneenä myös työnteko kärsii. Keskittyminen, uuden oppiminen sekä päättelykykyä edellyttävät tehtävät ovat vaikeampia kuin hyvin nukkuneella henkilöllä.
Olen kokenut univajeen seuraukset aina silloin tällöin huonosti nukutun yön jälkeisenä päivänä. Mikäli pää ei ole ollut tyynyssä riittävän ajoissa ja nukkumaan meno on venynyt iltamyöhälle, ei seuraavana aamuna ole ollut varmastikaan kovin pirteässä kunnossa.
Usein sanotaan, että mitä vanhemmaksi tulee, sitä vähemmän ihminen tarvitsee unta. Varmasti monille totta, mutta olen tiedostanut myös sen, että tarvitsen vähintään kahdeksan tuntia kunnon hyvää unta ollakseni seuraavana päivänä terävänä. Edesmennyt isäni sanoi aikoinaan minulle, että on kuin rahaa panisi pankkoon, kun menee ajoissa nukkumaan ja nukkuu riittävästi.
Myös normaaliin työrytmiin pääseminen varsinkin lomien jälkeen on usein hankalaa, jos nukkumaanmeno viivästyy.
Iltavuorosta aamuvuoron vaihtaminen tuottaa monille aamu-unisille aluksi ongelmia. Näin myös itselleni. Onneksi nykyisessä työssäni vuorojen vaihdoissa on välissä usein viikonloppu, eivätkä vuorot vaihdu joka viikko.
Toisinaan, jos joutuu seuraavana aamuna heräämään jostain syystä aikaisin, tahtoo uni jäädä usein vajaaksi ja seuraavana aamuna ollaankin sitten melko lailla vielä unen pöpperössä. Näin kävi minullekin monesti nuorempana esimerkiksi suunnistuskilpailuihin tai matkoille aikaisin herätessäni.
Kymmenen vuotta unta tutkineen ja työkseen unihäiriöpotilaita hoitavan Terveystalon korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri ja unilääkäri Henri Tuomilehdon mukaan unen puute on yhteydessä useisiin sairauksiin ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
"Mikäli ihminen ei nuku riittävästi tai uni ei ole laadukasta, riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin kasvaa, vastustuskyky laskee ja stressimekanismit aktivoituvat. Lisäksi univajeella on aineenvaihdunnallisia vaikutuksia, jolloin ruokahalu muuttuu ja riski ylipainoon sekä diabetekseen lisääntyy merkittävästi", Tuomilehto luettelee.
Riittävän unen määrä on aina henkilökohtaista, mutta keskimäärin ihminen tarvitsee noin 7–8 tuntia unta yössä. Valtaosa kuitenkin nukkuu vähemmän kuin pitäisi.
Olen huomannut näin vanhempana unen kannalta sen, että ei kannata kovin paljon hörppäillä nesteitä enää iltasella. Muuten se kostautuu yöllisillä vessakäynneillä. Parempi on, ettei juo enää mitään iltayhdeksän jälkeen ja painuu pehkuihin viimeistään yhdeltätoista. Näin jos pystyy nukkumaan yhtä soittoa aamukahdeksaan, niin johan ollaan virkeänä.
Uni muuten maittaa itselleni makeimmin kevyen lenkin ja avantoreissujen jälkeen. Lenkin jälkeen vain avantosaunaan rentoutumaan, niin eipä tarvitse napsia unipillereitä eikä laskea lampaita.
HANNU LUSA