Suomen kaupunkiseutujen tulevaisuus rakentuu yhä selvemmin monimuotoistuvan väestön varaan.
Maahanmuutto on kasvanut voimakkaasti 2020-luvulla, ja samalla ulkomaalaistaustaisten osuus työelämässä, yrittäjissä ja koulutuksessa on noussut nopeasti.
On yhä tärkeämpää kysyä, vahvistaako etniskulttuurinen monimuotoisuus kaupunkien elinvoimaa, vai jääkö osa sen potentiaalista käyttämättä.
Lähtökohta on, että monimuotoisuus ei automaattisesti vahvista tai heikennä kaupunkiseutua. Ratkaisevaa on se, miten hyvin alue pystyy liittämään tulijat osaksi työntekoa, yrittäjyyttä ja koulutusta.
Jos osaaminen tunnistetaan, rekrytointi toimii ja ihmiset pääsevät mukaan arvonluontiin, vaikutus voi olla myönteinen. Jos taas seurauksena on syrjintää, osaamisen alikäyttöä, pitkittyvää työttömyyttä tai työperäistä hyväksikäyttöä, kärsii myös alueen elinvoima.
Elinvoimaa voidaan tarkastella ennen kaikkea arvonluonnin näkökulmasta. Kyse on siitä, miten ihmiset työn, yrittäjyyden tai koulutuksen kautta rakentavat taloudellista kasvua, tuottavuutta ja hyvinvointia.
Suomalaisessa keskustelussa tärkeä näkökulma on myös se, että elinvoima ei ole vain taloutta, vaan myös sosiaalista tasapainoa, yhdenvertaisuutta ja hyvää elämänlaatua.
Olisi tärkeää ymmärtää, miten monimuotoisuus vahvistaa tai heikentää erilaisten kaupunkiseutujen elinvoimaa. Millaisten mekanismien kautta maahanmuutto kytkeytyy alueiden kasvuun, työvoimaan ja osaamiseen? Millaisia mahdollisuuksia eri kaupunkiseudut tarjoavat ulkomaalaistaustaiille, missä osaaminen pääsee käyttöön ja miksi joillekin alueille jäädään, kun toisilta muutetaan pois?
Keskeisessä roolissa ovat monet toimijat: työnantajat, oppilaitokset, kaupungit, kehittämisyhtiöt, työllisyyspalvelut ja järjestöt. Näiden osaaminen ja yhteistyörakenteet.
Suomessa tarvitaan työvoimaa, osaajia ja uusia yrittäjiä. Monimuotoisuus voi olla merkittävä vahvuus, mutta vain silloin, kun se muutetaan osallisuudeksi, osaamisen hyödyntämiseksi ja kestävällä tavalla rakennetuksi kasvuksi.
Siksi kysymys ei ole vain maahanmuutosta, vaan siitä, millaista tulevaisuutta suomalaiset kaupunkiseudut rakentavat ja kenelle.
Olemme aloittamassa aiheesta monimenetelmällistä tutkimusta. Tilastollinen analyysi kattaa kaikki Suomen kaupunkiseudut perustuen pitkän aikavälin rekisteriaineistoihin.
Tavoitteena on ymmärtää entistä paremmin, miten ulkomaalaistaustaiset ihmiset sijoittuvat eri alueille, millä aloilla he työskentelevät, miten he etenevät opinnoissa ja työelämässä sekä miten tämä näkyy alueiden elinvoimassa.
Tilastojen rinnalla tehdään kaupunkiseutukohtaisia tapaustutkimuksia, joissa tarkastellaan elinvoiman ja maahanmuuton välistä yhteyttä kaupunkiseutujen ja joidenkin keskeisten toimialojen kohdalla.
Mukaan otetaan erilaisia toimialoja (esim. teollisuus, sosiaali- ja terveysala) ja sektoreita (esim. yritysekosysteemit, koulutus) ja erilaisia kaupunkiseutuja pääkaupunkiseudusta ja suurista kasvukeskuksista maakuntakeskuksiin ja maaseudun kaupunkeihin. Myös Seinäjoen kaupunkiseutua on tarkoitus tarkastella.
Tutkimuksen tekee Siirtolaisuusinstituutin Seinäjoen yksikkö yhteistyökumppaninaan Pellervon taloustutkimus, joka keskittyy tilasto-osuuteen. Työn rahoittaa VN-Tutkiva.