Petteri Orpon (kok.) hallituksen taivalta on enää reilu puoli vuotta jäljellä. Hallituksella on siis vielä vähän aikaa antaa lakiesityksiä eduskunnalle ja mahdollisuus tehdä vielä yksi budjetti, jolla se päättää Suomen rahankäytöstä seuraavalle vuodelle.
Valitettavasti hallituksen toiminnassa julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon takaajana jättää paljon parantamisen varaa.
Orpon hallituksen syntisäkistä löytyvät muun muassa hoitoon pääsyn pidentäminen, vanhustenhoidon hoitajamitoituksen laskeminen ja isot rahoitusleikkaukset hyvinvointialueilta. Leikkaukset ovat pakottaneet hyvinvointialueet tekemään liian kireällä aikataululla vaikeita päätöksiä.
Yhdenvertaisen hoitoon pääsyn hankaloittamisen keskellä hallitukselta on kuitenkin löytynyt rahaa yksityisten terveysjättien tukemiseen Kela-korvausten kautta.
Kun aiemmat Kela-korvausmallit osoittivat toimimattomuutensa, eivätkä toivotusti purkaneet hoitojonoja julkiselta puolelta, hallitus aloitti viime syksynä uuden, yli 65-vuotiaille suunnatun kokeilun.
Kokeilua aiotaan vielä laajentaa entisestään, vaikka siitä jo saadut viitteet ovat osoittaneet sen hyötyjen valuvan jo valmiiksi yksityisiä palveluita käyttäville hyvätuloisille.
Tämäkään kokeilu ei siis täytä esimerkiksi sitä tavoitetta julkisen terveydenhuollon kuorman keventämisestä, jolla sitä on yhtenä perusteltu.
Kesällä ministeri Wille Rydman (ps.) otti uudestaan hampaisiinsa sote-järjestöt, jotka muodostavat keskeisen osan suomalaista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää.
Rydmanin vaalitempuista saatiin koko hallituksen laajuinen kriisi, eikä vieläkään tiedetä varmaksi, millaiseksi sote-avustusjärjestöjen rahoituskriteerit lopulta muodostuvat. Tämä vaikeuttaa sote-järjestöjen työn ja tulevaisuuden suunnittelua.
Pitäisi olla sanomattakin selvää, että myös sote-järjestöillä on oltava mahdollisuus kritisoida kulloisenkin hallituksen politiikkaa ja arvioida esimerkiksi eri lakimuutosten vaikutuksia kohderyhmiensä näkökulmista.
Rahoituskriteereihin liittyvän epäselvyyden lisäksi hallitus on jo leikannut ja leikkaamassa vielä ensi vuonna lisää sote-järjestöjen avustuksista.
Koko hallituskauden aikana sote-järjestöjen avustuksista on lähtemässä lähes puolet aikaisemmasta rahoituksesta. Tämä kohdistuu vääjäämättä ihmisiä tukevaan toimintaan ja kohtaavaan työhön, vaikka hallitus on väittänyt muutakin.
Hallituksen kelkka tuskin tulee kääntymään seuraavan reilun puolen vuoden aikana, joka hallituskautta on vielä jäljellä.
Seuraavan hallituksen tehtäväksi jää kääntää suunta, jolla julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita kehitetään.
Sanna Marinin (sd.) hallituksen sote-uudistuksen yksi tärkeimmistä tavoitteista oli turvata yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ympäri Suomen.
Kun Orpon hallitus ei ole tähän työhön kyennyt, on seuraavan hallituksen jatkettava Marinin hallituksen aloittamaa urakkaa.
Tärkeintä on varmistaa, että julkisen talouden sopeuttamisurakasta huolimatta hoitoon pääsyä pystytään parantamaan ja luottamusta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan nostamaan.
kansanedustaja Vaasasta.