Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan kristillisdemokraatit ei ole tehnyt Palestiinan tunnustamisesta kynnyskysymystä hallituksessa pysymiselle.
– Ei ole tehty. Julkisuudessa on ollut jonkinnäköisiä lausuntoja, mutta minusta hallituksen sisällä on meidän kaikkien velvollisuus toimia Suomen ulkopolitiikan pitkän linjan mukaisesti eli hakea kahden valtion mallin ratkaisua, hän vastasi toimittajien kysymykseen pääministerin haastattelutunnilla Ylen Radio Suomessa sunnuntaina.
Esimerkiksi hallituspuolue kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah on sanonut, ettei nyt ole oikea aika keskustella tunnustamisesta. Myös hallituskumppani perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra on sanonut, että ei kannata Palestiinan tunnustamista.
Ratkaisu yhdessä muiden maiden kanssa
Orposta kysymys on mitä ajankohtaisin, ja asiaa käsitellään hyvin tiiviisti hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa presidentti Alexander Stubbin johdolla.
Orpo uskoo, että kristillisdemokraatit kuuluvat siihen osaan ihmisistä, jotka painottavat sitä, että myös Israelin turvallisuus on taattava.
– Meidän täytyy löytää mielestäni kansainvälisesti yhdessä muiden maiden kanssa kestävä ratkaisu. Jos se on kahden valtion mallin mahdollistava, silloin se on Suomen politiikan mukainen.
Tunnustaminen voisi Orpon mukaan olla mahdollista jo lähiviikkoina edellyttäen, että tietyt ehdot täyttyvät. Ehdoiksi hän luettelee esimerkinomaisesti tulitauon, humanitaarisen avun perille pääsyn, panttivankien vapauttamisen ja Hamasin irrottautumisen Palestiinan hallinnosta Gazan alueella.
– Silloin olemme päässeet niin hienoon ratkaisuun, joka mahdollistaa Suomenkin pitkän linjan tavoitteen, kahden valtion mallin. Kyllä sen pitäisi olla mahdollista.
"Koko Naton pitää vahvistaa puolustustaan"
Orpo kommentoi Ylellä myös sotilasliitto Naton puolustusmenotavoitteen nostamista ja sanoi, että Suomi toimii sen mukaan, mitä yhdessä päätetään.
Naton pääsihteeri Mark Rutte on esittänyt jäsenmaille tavoitteeksi suoriin puolustusmenoihin 3,5 prosenttia ja liitännäismenoihin 1,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Orpon mukaan lopullinen taso nähdään viimeistään Naton huippukokouksessa kesäkuun lopulla.
– Koko Naton, jokaisen Nato-maan, pitää merkittävästi vahvistaa puolustustaan. Se, mihin nämä luvut päätyvät, nähdään sitten viimeistään Nato-huippukokouksessa juhannuksen jälkeen. Näillä tasoilla keskustelut nyt liikkuvat, Orpo sanoi.
Suomi ilmoitti huhtikuun alussa nostavansa puolustusmäärärahojen tason vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä.
Orpolta kysyttiin, mistä Suomi saisi rahat, jos puolustusmenoja kasvatetaan 3,5 prosenttiin.
– Valitettavasti meidän on käytettävä nämä rahat Suomen puolustamiseen, koska jos meidän puolustuskykymme ei ole riittävä, me vaarannamme koko kansakuntamme turvallisuuden.
Naton puolustusministerit kokoontuvat Brysseliin alkavalla viikolla. On odotettavaa, että ministerit saavat jo kyseissä kokouksessa aikaan jonkinlaisen yhteisen näkemyksen siitä, mihin puolustusmenotavoite nostetaan.