Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo, että Yhdysvaltain julkistamat pakotteet venäläisille öljy-yhtiöille ovat yhdessä EU:n hyväksymän pakotepaketin kanssa erittäin kova päätös.
– Vahvat sanktiot yhdistettynä Ukrainan tukipakettiin voivat olla käänteentekeviä sodassa ja Venäjän pärjäämisessä, Orpo kommentoi saapuessaan Brysseliin EU:n huippukokoukseen.
Hänen mukaansa Venäjä voidaan saada näiden avulla pakotettua neuvottelupöytään.
Ukrainalle kaavaillussa tuessa on kyse noin 140 miljardin euron sotakorvauslainasta, johon käytettäisiin Venäjältä jäädytettyjen varojen käteistuottoja. EU-johtajat hakevat asiaan ratkaisua torstain huippukokouksessa.
Lainaan on liittynyt monia juridisia pulmia ja etenkin varoista valtaosaa hallinnoivan Belgian oikeudellisia ja taloudellisia huolia. Se on muun muassa pelännyt lainan maksuvastuiden lankeamista itselleen, jos pakotteet raukeavat.
– Uskon, että ratkaisu on lähellä. Meillä on pöydällä ratkaisu, joka on oikeudellisesti kestävä ja vastaa Belgian huoliin, Orpo sanoi.
Käytännössä EU-johtajilta toivotaan torstaina poliittista tukea sille, että komissio lähtee valmistelemaan asiasta esitystä. Varsinainen päätös asiasta tehdään komission esityksen pohjalta myöhemmin.
Belgia haluaa huoliinsa vastaukset
Belgian pääministeri Bart De Wever sanoi huippukokoukseen saapuessaan, että Belgia on valmis estämään paketin, mikäli maan huoliin ei vastata.
De Wever sanoo asettaneensa asian hyväksymiselle kolme ehtoa: riskin yhteisvastuullistaminen, takuut asiasta sekä lupaukset siitä, että muut maat alkavat myös hyödyntää omissa maissaan jäädytettyjä venäläisvaroja.
– Haluamme vahvistukset, että jos rahaa pitää maksaa takaisin, jokainen jäsenmaa osallistuu asiaan. Jos ne saamme, voimme edetä.
– Jos emme, teen kaikkeni, jotta voimme pysäyttää tämän päätöksen.
Orpo sanoi, että hänelle olisi iso pettymys, mikäli huippukokouksessa ei annettaisi tukea komissiolle esityksen valmisteluun.
– En näe vaihtoehtoa. Meillä on Venäjän keskuspankin varat, ja Venäjä on hyökännyt, tappanut ja tuhonnut. On aivan oikein, että Venäjän varoja käytetään. Vaihtoehto on, että rahat otetaan Euroopan maiden budjeteista, hän sanoi.
Unkarin venkoilusta huolia
Kaavailussa lainamallissa Venäjän käteisvarat siirtyisivät EU:lle, joka antaisi varoja hallinnoivalle belgialaiselle rahoituslaitokselle Euroclearille nollakorkoisen velkasitoumuksen. Sen takaisivat Suomi ja muut EU-maat. Komission korkean virkamieslähteen mukaan käteistuottojen arvo on noin 175 miljardia euroa, mutta sen arvioidaan kasvavan 185 miljardiin lähivuosina.
Ukraina maksaisi lainan takaisin vain, mikäli Venäjä lopettaa hyökkäyssotansa ja maksaa maalle sotakorvaukset.
Jäsenmaiden olisi taattava laina siltä varalta, että Euroclearin pitäisi palauttaa jäädytetyt varat Venäjälle. Näin voisi käydä käytännössä vain siinä tapauksessa, että EU purkaa pakotteet ennen kuin Ukrainalle on maksettu sotakorvauksia.
Tähän kytkeytyy asian ongelma, josta etenkin Belgialla on huolia. Venäjä-pakotteet on uusittava kuuden kuukauden välein jäsenmaiden yksimielisellä päätöksellä. Jäsenmaista etenkin Unkari on jo useamman kerran venkoillut pakotteiden hyväksymisessä.
Jos pakotteiden jatkosta ei saataisi sopua, ne raukeaisivat heti ja Venäjä saisi mahdollisuuden vetää varansa pois Euroclearista.
Siksi EU-komissio on ehdottanut, että pakotepäätöksissä siirryttäisiin yksimielisten päätöksien sijasta määräenemmistöpäätöksiin. Tarkoituksena on, etteivät yksittäiset jäsenmaat voisi kiristää EU:ta ja että pakotteet pysyisivät voimassa, kunnes Venäjä on maksanut sotakorvaukset Ukrainalle.
Se, miten tämä muutos toteutuisi, on kuitenkin auki. Asiaan liittyy monia juridisia keskusteluita, ja EU:n juristeilla on ilmeisesti keskenäänkin erilaisia näkemyksiä siitä, miten helppo malli olisi toteuttaa. Yksi niistä koskee sitä, voidaanko pakotteisiin koskevaa päätöksentekoa muuttaa ilman, että kaikki jäsenmaat antavat sille tukensa.
Neuvottelut kesken
Belgialla on muitakin huolia, kuten kysymys siitä, voiko belgialaisille Venäjällä toimiville yrityksille tai belgialaisvaroille koitua seurauksia päätöksestä. Myös tästä riskinjaosta käydään keskustelua.
Monet EU-maat pitävät kuitenkin tärkeänä, että Ukrainan tukemiseen löydetään uusi, kestävä ratkaisu. Lainan on arveltu kattavan Ukrainan menoja ainakin parin seuraavan vuoden ajaksi.
