Pääministeri Petteri Orpo (kok.) uskoo, että hallituksen erimielisyydet ulkopolitiikasta ratkeavat. Hän kommentoi asiaa toimittajille Kesärannassa torstaina.
– Kunhan nyt kaikki palaavat kotiin maailmalta ja päästään puhumaan asioista nenäkkäin, luulen, että asiat ratkeavat. Ja tiedän, Orpo sanoi.
Viime päivinä Suomen ulkopolitiikka on aiheuttanut erimielisyyttä hallituksen sisällä kahdessa tapauksessa. Niistä ensimmäinen on ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion (ps.) kesäkuinen päätös, jonka myötä Suomi ei osallistunut Ukrainan jälleenrakentamiseen liittyvään tasa-arvoliittoumaan.
Tällä viikolla puolestaan kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten piirissä on oltu tyytymättömiä Suomen äänestyspäätökseen YK:ssa. Suomi äänesti julkilausuman puolesta, jossa Israelin siirtokunnat miehitetyillä palestiinalaisalueilla todetaan laittomiksi.
– Voi olla, että erilaisia painotuksia on, mutta tämä on ulkopoliittisen johdon linjaama ja mielestäni Suomen Lähi-itä-politiikan ja miksei myös YK-politiikan mukainen linjaus, Orpo kommentoi Kesärannassa.
Kansainvälisten tuomioistuinten päätöksiä kunnioitetaan
Orpo korosti, että Suomi tukee kahden valtion mallia eikä ole Israelin tai Palestiinan puolella. Orpon mukaan äänestyspäätös käytiin läpi ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa.
– Ennen kaikkea se peruste, jolla asia on linjattu, on se, että me noudatamme ja kunnioitamme kansainvälisten tuomioistuinten päätöksiä. Se on meidän pienen maan etu.
Tiistaina kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoi Helsingin Sanomille toivovansa hallitukselle pelisääntökeskustelua ministereiden päätösvallasta. Orpon mukaan ajankohtaisia asioita käydään hallituksen piirissä läpi normaaliin tapaan, kunhan ministerit palaavat Suomeen.
Esimerkiksi Tavio ja ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) ovat olleet tällä viikolla Yhdysvaltojen New Yorkissa YK:n yleiskokouksessa.
Mäkelä: Linja erikoinen aikaisemminkin
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä sanoo STT:lle, että hallituksen sisällä tarvittaisiin asiasta "enemmän vuoropuhelua". Hän ei esitä konkreettisia toimenpiteitä siitä, miten asia ratkeaisi hallituksen sisällä.
– Asioista täytyy tietenkin keskustella, mutta en nyt lähtisi ylidramatisoimaan näitä asioita. Ihmiset pystyvät selvittämään nämä asiat keskenään.
Mäkelä ei ota suoraa kantaa siihen, onko erimielisyyksissä kyse tiedonkulun ongelmista vai hallituksen varsinaisesta Lähi-idän politiikan linjasta.
– Toki on niin, että Suomi on YK:ssa aina äänestänyt joko Israelia vastaan tai pidättäytynyt äänestämästä. Se linja on ollut vähän erikoinen Suomella aikaisemminkin. Ehkä siitäkin täytyy jossain välissä vähän keskustella.
Pitäisikö sen linjan olla enemmän Israelin puolella?
– Itse olisin sitä mieltä kyllä, Mäkelä sanoo.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kieltäytyi kommentoimasta asiaa STT:lle eduskunnassa. Purra sanoi, että nämä ovat hallituksen sisäisiä asioita.
Useita ulkopolitiikan raiteita?
Suurimman oppositiopuolueen SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Tytti Tuppuraisen mukaan on huolestuttavaa, että hallituksen sisällä näyttää olevan useita ulkopolitiikan linjoja ja että tiedonkulussa näyttää olevan katkoksia.
– Tämä on kokoaan suurempi asia. Kysymys on myös periaatteellisesti merkittävä instituutioiden toimintakyvystä ja siitä, miten me johdamme pientä Suomea. Meillä ei ole varaa kaksiin raiteisiin ulkopolitiikassa. Kyllä hallituksen pitäisi löytää sellainen toimintatapa, että se yhteinen linja löytyisi, Tuppurainen sanoi toimittajille eduskunnassa.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa istuvan Tuppuraisen mukaan eduskuntaa informoidaan hyvin kaikkein painavimmista ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksistä, mutta hänen mielestään eduskunnan pitäisi saada tietoa myös nyt keskustelun kohteeksi nousseista ministeri Tavion Ukraina-linjauksista ja Suomen linjasta YK:n Israel-äänestyksissä.
– Eduskunta ei voi olla ulkopolitiikan suhteen sivustaseuraaja, vaan lopulta perustuslain mukaan eduskunta on myös näissä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä se kaikkein korkein päätöksentekijä, Tuppurainen sanoi.
– On kiusallista, että hallituksessa näyttää olevan useita ulkopolitiikan raiteita. Tähän pienellä maalla ei ole varaa, vaan kyllä me odotamme, että hallitus pystyy keskenään löytämään sellaiset menettelytavat, että ministerit ja ministeriöt voivat esiintyä yhdessä Suomen linjan mukaisesti, Tuppurainen summasi.
"Lähi-idästä erilaisia linjauksia"
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ei torstaina halunnut kommentoida Israel-äänestyksestä syntynyttä keskustelua mennessään puolueensa eduskuntaryhmän kokoukseen, vaan marssi päättäväisin askelin toimittajien ohitse.
Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Päivi Räsänen sen sijaan moitti kokoukseen mennessään hallituksen tapaa käsitellä Israel-äänestystä.
– Tämäntyyppiset asiat, mikä nyt tuolla YK:ssa päätettiin, ne olisi pitänyt olla keskustelussa hallituksen sisällä eikä pelkästään tiedoksi-asiana, Räsänen arvosteli.
Räsänen korosti, että Israel-äänestys ei ollut tp-utvassa eli ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan ja presidentin yhteisessä kokouksessa esillä niin sanottuna päätösasiana.
– Siihen päätöksentekoon ei ole millään tavalla pystynyt vaikuttamaan. Minun mielestäni pitäisi pystyä, jos kerran olemme hallituspuolue, Räsänen painotti.
– Tämä päätös, jonka Elina Valtonen teki, on meidän mielestämme väärä. Tässä olisi pitänyt pysyä sillä linjalla, millä oli suurin osa Euroopan unionin maista. Suurin osa äänesti tyhjää tai jopa vastaan, Räsänen jatkoi.
Samalla Räsänen kuitenkin muistutti, että Suomen ulkopolitiikan suurista kysymyksistä – kuten esimerkiksi Venäjästä, Ukrainasta, Natosta ja Suomen turvallisuudesta – hallitus on yksimielinen.
– Tässä Lähi-idän kriisissä selvästi on erilaisia linjauksia, Räsänen tiivisti.