Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kiitteli EU-maiden saavuttamia ratkaisuja Ukrainan lainapaketin ja Venäjän vastaisen pakotepaketin suhteen saapuessaan EU-maiden epäviralliseen huippukokoukseen Kyproksen Agia Napassa.
Orpon mukaan on ilahduttavaa saada kuulla myös myönteisiä uutisia maailmalta kantautuvien kielteisten uutisten joukossa.
EU-maat pääsivät torstaina lopulliseen sopuun Ukrainalle myönnettävästä 90 miljardin euron lainapaketista ja unionin uusimmasta Venäjän vastaisesta pakotepaketista.
– Tämä on erittäin positiivinen asia. Jotain hyvääkin tämän kaiken keskellä, Orpo sanoi toimittajille huippukokoukseen saapuessaan.
EU-maiden johtajien kaksipäiväisessä huippukokouksessa käsitellään muun muassa vallitsevaa geopoliittista tilannetta sekä EU:n vuosien 2028–2034 budjettia. Valtionjohtajat keskustelevat muun muassa merenkulun vapaudesta Hormuzinsalmessa sekä fossiilisten polttoaineiden kalliista hinnoista.
Kokous alkoi torstaina EU-johtajien epävirallisella illallisella lomakohteena tunnetussa Agia Napassa Kyproksen etelärannikolla. Perjantaina kokous jatkuu Kyproksen pääkaupungissa Nikosiassa.
Kokoukseen osallistui torstaina myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi.
Murskatappion Unkarin äskettäisissä parlamenttivaaleissa kokenut väistyvä pääministeri Viktor Orban sen sijaan ei osallistu Kyproksen epäviralliseen huippukokoukseen.
"Mahdollisuus isoon käänteeseen"
Orpon mukaan Unkarin vaalitulos antaa mahdollisuuden isoon käänteeseen EU-huippukokousten toiminnassa. Orpo toivookin, että Unkarissa saadaan uusi hallitus pystyyn nopeasti.
Vaalitulos mahdollistaa Orpon mukaan muun muassa keskustelun Ukrainan EU-jäsenyyspolusta. Orpon mukaan Suomi tukee Ukrainan EU-jäsenyyttä niin nopeassa aikataulussa kuin mahdollista.
– Sen pitää olla meriittiperusteista ja Ukrainan pitää täyttää ehdot, Orpo painotti.
Mahdolliseen nopeutettuun tai vaiheittaiseen menettelyyn Ukrainan EU-jäsenyyden suhteen pitää Orpon mukaan suhtautua avoimesti.
Orpo sanoi aikovansa keskustella huippukokouksessa sekä Saksan liittokanslerin Friedrich Merzin että Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kanssa Ukrainan EU-jäsenyydestä.
– Nyt pitää saada neuvottelut auki niin nopeasti kuin mahdollista, ja sen jälkeen nopea prosessi, joka on kiinni myös Ukrainasta, Orpo sanoi.
Ei kilpailevaa rakennetta Natolle
Huippukokouksessa kuullaan myös EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Kaja Kallaksen puheenvuoro Lissabonin sopimuksen artiklaan 42.7 liittyvästä työstä.
Helsingin Sanomat kertoi viime viikolla, että EU valmistelee historian ensimmäistä harjoitusta, jossa hyökkäyksen kohteeksi joutuva jäsenmaa pyytää apua EU:n avunantolausekkeen nojalla.
Harjoitus järjestetään Helsingin Sanomien mukaan toukokuun alkupuolella tilanteessa, jossa Yhdysvaltojen sitoutuminen Natoon horjuu. Harjoituksessa jokin jäsenmaista joutuu massiivisen hybridihyökkäyksen kohteeksi. Käytännössä harjoituksella varaudutaan mahdolliseen Venäjän aggressioon.
Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun EU harjoittelee keskinäisen avunannon lausekkeen käyttöä.
Kallas johtaa harjoitukseen liittyviä valmisteluja, ja harjoitukseen osallistuvat EU-maiden suurlähettiläät. Keskinäisen avunannon lauseketta on käytetty vain kerran, kun Ranska aktivoi sen Pariisin terrori-iskujen jälkeen vuonna 2015.
Orpo piti hyvänä, että keskinäisen avunannon lausekkeen sisällöstä keskustellaan huippukokouksessa. Orpo muistutti, että nykymaailmassa on monenlaisia uhkia, ei pelkästään suoria sotilaallisia uhkia.
– Euroopan pitää miettiä ja harjoitellakin sitä, miten sitä keskinäistä apua voidaan antaa erinäköisissä tilanteissa, Orpo sanoi.
Samalla Orpo muistutti, että lausekkeen käytön harjoittelulla ei olla luomassa minkäänlaista Natolle rinnakkaista puolustusorganisaatiota.
– Tässä ei olla rakentamassa eurooppalaista armeijaa tai kilpailevaa rakennetta, vaan Nato on meidän puolustusratkaisumme, Orpo painotti.
