Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan EU-maissa tulisi ehkäistä epätervettä valtiontukipolitiikkaa, johon on ajauduttu viime vuosina muun muassa koronapandemian ja energiakriisin vuoksi.
Orpon mukaan Suomi pyrkii viemään EU:ssa eteenpäin viestiä, että kilpailukyvyn ei pitäisi perustua verovaroilla rahoitettaviin yritystukiin. Suomi yrittää saada asian taakse muita pieniä EU-maita, kuten Hollannin, Ruotsin ja Baltian maat.
Orpo kertoi asiasta tänään pitämässään lehdistötilaisuudessa Helsingin suurlähettiläskokouksessa. Tilaisuudessa ovat paikalla Suomen ulkomaanedustustojen päälliköt ja ulkopoliittinen johto. Maanantaina alkanut tapaaminen kestää kolme päivää.
– Pienet maat eivät pysty kilpailemaan suuria maita vastaan valtiontukipolitiikassa. Tämä on minulle aivan olennainen kysymys EU:n sisämarkkinoiden toiminnassa, Orpo sanoi.
– Tuilla kilpailu on vastoin EU:n sisämarkkinoiden perusperiaatteita, ja siksi asian pitäisi olla kaikkien EU-maiden, parlamentin ja komission intresseissä.
Orpo nosti EU:n valtiontuet esiin myös ennen lehdistötilaisuutta pitämässään puheessa.
– Sisämarkkinoiden esteiden purkaminen on otettava komission työn perustaksi. Tämä on viestimme komission suuntaan, Orpo sanoi.
Hänen mukaansa hallitus haluaa ylipäätään vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa ja roolia. Yhtenä keinona tässä ovat innovaatiot ja energiapolitiikka.
– Me rakennamme Suomesta puhtaan energian suurvaltaa, Orpo sanoi.
Hornet-kysymys loppuun käsitelty
Orpolta kysyttiin lehdistötilaisuudessa, onko Suomen Hornet-hävittäjien lahjoittaminen Ukrainalle täysin poissa laskuista, vai aiotaanko asiaa harkita vielä uudelleen. Orpon vastaus oli yksiselitteinen eikä sisältänyt mitään uutta.
– Kyllä tämä asia on loppuun käsitelty. Me tarvitsemme kaikki Hornetit itse Suomen ilmatilan puolustamiseen ja osaksi Naton ilmatilan valvontaa Pohjois-Euroopassa.
– Lisäksi Hornetit ovat käyttöikänsä päässä silloin, kun uusia F-35-hävittäjiä alkaa tulla Suomeen.
Orpo kuitenkin korosti Suomen jatkavan Ukrainan tukemista taloudellisesti, sotilaallisesti ja poliittisesti. Orpon mukaan Suomi on tähän mennessä antanut Ukrainalle tukea eri muodoissaan 1,74 miljardin euron arvosta.
Puheessaan Orpo sanoi, että nykytilanteesta huolimatta Suomesta on jatkossakin löydyttävä myös Venäjään liittyvää asiantuntemusta ja kykyä analysoida Venäjän kehitystä. Vaikka Suomi kääntyy nyt vahvasti kohti läntistä yhteisöä, Venäjä pysyy naapurimaanamme, Orpo totesi.
Orpo otti puheessaan esille myös Suomessa kesän aikana käydyn keskustelun rasismista. Hänen mukaansa on hyvä, että keskustelu on käynnistynyt ja että se käydään perusteellisesti.
– Yhteiskunta muuttuu, kun rasismi ja syrjintä nostetaan päivänvaloon. Yhteiskunta muuttuu, kun julkinen keskustelu johtaa poliittisiin toimiin. Rasismiin voi puuttua vain tekemällä sen näkyväksi, Orpo totesi.
– Sanon tämän pääministerinä – ja suomalaisena: tuomitsen rasismin, hän jatkoi.
Hallituksen on määrä antaa eduskunnalle syysistuntokauden alussa tiedonanto yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistämisestä sekä rasismin vähentämisestä Suomessa. Orpo ei kommentoinut medialle tiedonannon tarkempia yksityiskohtia eikä siihen mahdollisesti liittyviä konkreettisia toimenpiteitä.
Orpon mukaan hänelle ei ole välittynyt viestiä tai syntynyt käsitystä, että hallituksen ympärillä pyörinyt rasismikeskustelu olisi vaikuttanut Suomen maakuvaan ulkomailla.