Oppositiossa olevista eduskuntaryhmistä SDP, vihreät ja vasemmistoliitto ovat esittäneet epäluottamusta hallitukselle eduskunnassa meneillään olevassa rasismikeskustelussa.
SDP:n eduskuntaryhmä esitti epäluottamusta hallitukselle. Sen mukaan hallitus ei ole pystynyt riittävällä tavalla osoittamaan irtisanoutuneensa rasismista ja toimivansa päättäväisesti sen torjumiseksi. SDP:n ryhmäpuheenvuoron piti puolueen varapuheenjohtaja Nasima Razmyar.
Vihreiden eduskuntaryhmä kannatti esitystä ja esitti puolestaan epäluottamusta valtiovarainministeri Riikka Purralle (ps.), koska Purran pahoittelu taannoisista kirjoituksistaan ei ollut vihreiden mielestä uskottava. Vihreiden ryhmäpuheen eduskunnan rasismikeskustelussa piti kansanedustaja Fatim Diarra, joka nosti puheessaan esiin omakohtaisia kokemuksiaan rodullistettuna suomalaisena.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esitti epäluottamusta elinkeinoministeri Wille Rydmanille (ps.). Lisäksi se kannatti SDP:n epäluottamusesitystä hallitukselle ja vihreiden epäluottamusesitystä Purralle.
– Ministerin on kunnioitettava ihmisarvoa ja yhdenvertaisuutta. Ministeri Rydmanin rasistiset kannanotot, joita hän ei ole osoittanut katuvansa, horjuttavat vakavasti luottamusta hänen sopivuuteensa ministeriksi, sanoi vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Veronika Honkasalo ryhmäpuheenvuorossaan.
Eduskunta äänestää epäluottamusesityksistä perjantaina.
"Rasismille ei ole tilaa"
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kehotti esittelypuheenvuorossaan poliittisia toimijoita etsimään yhteistä suuntaa kärjistämisen ja vastakkainasettelun sijaan. Hän painotti, ettei rasismille ole suomalaisessa yhteiskunnassa tilaa.
– Ministereillä, kansanedustajilla ja muilla poliittisilla toimijoilla on erityisen suuri vastuu paitsi yhteiskunnallisen keskusteluilmapiirin luomisessa myös siinä, että kunnioitamme toinen toistamme, Orpo sanoi.
Orpon mielestä suomalaisessa yhteiskunnassa on säilytettävä sellainen ilmapiiri, jossa vaikeistakin asioista puhutaan, mutta toisia kuunnellen eikä vain oman viestin läpi saamiseen keskittyen.
Hallitus hyväksyi tiedonannon yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä viime torstaina.
Orpo kertoi, että tiedonannon valmistellut valtiosihteereiden ja kansliapäälliköiden työryhmä on kuullut noin sataa asiantuntijaa. Tiedonanto nojaa hallitusohjelman kirjauksiin ja edellisten hallitusten tekemään työhön yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden puolesta.
– Arvioimme tiedonannon toimien etenemistä ja mahdollisten jatkotoimien tarvetta hallituksen puoliväliriihessä 2025, Orpo sanoi.
Tiedonannossa on 23 eri toimenpidettä yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi.
Hallitus aikoo muun muassa kriminalisoida holokaustin kieltämisen Suomessa. Samalla vainojen uhrien muistopäivää aletaan viettää kansainvälisen käytännön mukaisesti eli holokaustin uhrien muistopäivänä.
Hallitus selvittää myös mahdollisuudet natsismin ja kommunismin symbolien käyttämisen kriminalisointiin sellaisissa tapauksissa, joissa niitä käytetään aatteiden edistämistä tavoitellen.
Mäkelä: Hallituksessa ei ole rasismia
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä sanoi puolueen ryhmäpuheenvuorossa, ettei hallitusohjelmassa tai hallituksessa ole rasismia. Mäkelän mukaan realistinen keskustelu esimerkiksi maahanmuutosta käy mahdottomaksi, jos jokainen siihen liittyvä kriittinen mielipide tulkitaan vihapuheeksi tai rasismiksi.
Hän sanoi hallituksen ymmärtävän rasismin perustuvan yksilöiden tai ihmisryhmien määrittelyyn alempiarvoiseksi esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella.
– Myös perustuslaissa määritellään, ettei ketään saa syrjiä edellä mainittujen syiden perusteella, Mäkelä sanoi.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä voi olla tyytyväinen hallituksen rasismitiedonantoon, sanoi ryhmäpuheenjohtaja Otto Andersson eduskunnassa.
Andersson sanoi RKP:n ryhmäpuheenvuorossa pitävänsä tärkeänä, että tiedonannossa tunnistetaan se, ettei saa olla tilaa minkäänlaiselle vihjailulle eikä puheelle, jossa kirjaimellisesti sanotaan yhtä, mutta tarkoitetaan toista.
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä iloitsee siitä, että sen pitkäaikainen tavoite torjua antisemitismiä toteutuu tiedonannon myötä, sanoi puolestaan puolueen ryhmäpuheen pitänyt kansanedustaja Päivi Räsänen.
Oppositiosta keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen korosti ryhmäpuheenvuorossa, että Suomessa tarvitaan nyt yhteenkuuluvuutta.
– Samalla voimme osoittaa myös maamme rajojen ulkopuolelle, millainen maa Suomi on ja millaisena sen haluamme yhdessä pitää, Kurvinen sanoi.
Liike Nytin Harry Harkimo taas toi esiin, että hänen mukaansa kyse on ennen kaikkea siitä, että ihmiset kohtelisivat toisiaan niin kuin haluavat itseäänkin kohdeltavan. Hän sanoi, että työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan lisää, vaikkakin maahanmuuton kriteerejä pitäisi kiristää.
Taustalla kesän rasismikohu
Tiedonannon antamisesta sovittiin hallituspuolueiden puheenjohtajien kesken heinäkuussa sen jälkeen, kun valtiovarainministeri Purra oli pyytänyt anteeksi noin 15 vuoden takaisia kirjoituksiaan eduskunnan nykyisen puhemiehen Jussi Halla-ahon (ps.) Scripta-blogin vieraskirjassa.
Media on julkaissut paitsi Purran myös elinkeinoministeri Rydmanin rasistisia kirjoituksia menneiltä vuosilta. Rydmanin edeltäjä Vilhelm Junnila (ps.) puolestaan erosi elinkeinoministerin tehtävästä nopeasti sen takia, että muun muassa hänen vaalimainoksissaan oli natsiviittauksia.
Junnila selviytyi niukasti luottamusäänestyksestä kesäkuussa, mutta seitsemän hallituspuolue RKP:n edustajaa äänesti tuolloin epäluottamuksen puolesta.
RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anna-Maja Henriksson on tiedonannon valmistumisen jälkeen sanonut lähtevänsä siitä, että hallituksen linjan pitää olla myös eduskuntaryhmän linja ja että tiedonantoa seuraavissa luottamusäänestyksissä myös RKP tukee hallitusta. Puolueen kansanedustajista kriittisin on ollut Eva Biaudet.