Oppositio vaati jälleen lisäaikaa hyvinvointialueiden säästöille, kun eduskunta kokoontui istuntokauden ensimmäiselle kyselytunnille torstaina.
Ensimmäisenä asiasta kysyi SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen. Hän huomautti, että opposition lisäksi lisäajan puolesta ovat puhuneet muun muassa sairaaloiden henkilökunta ja asiantuntijat sekä viime viikolla myös riippumaton talouspolitiikan arviointineuvosto.
Kyse on siitä, missä ajassa hyvinvointialueiden tulisi kattaa alijäämänsä eli tehdä säästötoimia.
– Miksi te ette usko asiantuntijoiden neuvoa ja kohtuullista hyvinvointialueiden menosäästöjen aikataulua, jotta ihmisten hoitoonpääsy voitaisiin turvata? Tuppurainen kysyi.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) vastasi, ettei nyt ole aika helpottaa alijäämien kattamista koskevaa velvoitetta. Hän vakuutti, että käänne parempaan on tapahtunut ja vain noin viidellä alueella on erittäin suuria vaikeuksia tänä vuonna. Näiden alueiden kanssa tehdään Orpon mukaan töitä. Hän sanoi, että mahdollisen arviointimenettelyn seurauksena voidaan myös päätyä antamaan lisää rahaa, jos palveluiden toteuttaminen sitä vaatii.
– Kaikkein tärkeintä on se, että me turvaamme palvelut. Mutta saadaan samaan aikaan tämä tärkeä uudistus menemään eteenpäin, jotta tulevaisuudessa on kestävä, hyvä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä ja että hoitoon pääsee kaikkialla Suomessa, Orpo sanoi.
Hän toisti puheenvuoroissaan jälleen näkemyksensä siitä, etteivät Suomen terveyspalvelut ole romahtamassa, kuten on väitetty.
– Suurimmassa osassa Suomea palveluihin pääsee ja meillä on maailman parasta hoitoa, Orpo sanoi.
Helsingin tilanne esillä
Kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.) nosti puheenvuorossaan esiin Helsingin tilanteen. Hän arvosteli sitä, että lausuntokierrokselle lähteneessä esityksessä Helsingin sote-rahoituksesta oltaisiin leikkaamassa 35 miljoonaa euroa, jotka on tehty ylijäämää.
– Hallitus siis toisin sanoen haluaa rankaista Helsinkiä siitä, että se on tasapainottanut talouttaan, kuten hallitus on halunnut. Eihän siinä ole mitään järkeä, Harjanne sanoi.
Orpo vastasi, että lausunnolle lähtenyt esitys on pohjaesitys ja se tullaan käymään vielä läpi.
– Me haluamme kannustavan mallin ja tulemme katsomaan, että lopputulema on oikeudenmukainen, Orpo sanoi.
Viljan varmuusvarasto puhutti
Kyselytunnilla käsiteltiin myös Suomen huoltovarmuuteen liittyviä asioita. Kansanedustaja Mikko Savola (kesk.) puhui viimeviikkoisesta uutisesta, jonka mukaan Huoltovarmuuskeskus pienentää säästösyistä viljan varmuusvarastoa yhdeksän kuukauden tarpeesta kuuden kuukauden tarpeeseen.
Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen puhui asiasta lauantaina MTV:n uutisten haastattelussa.
– Pääministeri Orpo, onko nyt todella oikea aika säästää huoltovarmuudesta, Savola kysyi.
Kysymykseen ei vastannut pääministeri Orpo vaan elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.). Rydman sanoi, että Huoltovarmuuskeskuksen toiminta on laajentunut aika paljon korona-aikana.
– Jopa niin paljon, että on jouduttu tässä vaiheessa tarkastelemaan sitä, millä tavoin mitäkin huoltovarmuuden osa-alueita painotetaan, Rydman sanoi.
Hän painotti, että viljan osalta varastoinnin minimiaika lasketaan nyt sille tasolle, jolla se oli ennen korona-aikaa.
– Nyt kun meillä on näitä kaapelirikkoja ja muita, niin katsottiin, että tässä vaiheessa on tarpeen laskea se minimiraja siihen kuuteen kuukauteen takaisin. Mutta sitä voidaan tarkastaa ylöspäin, jos tilanne niin vaatii, Rydman sanoi.
