Kaikki viisi oppositiopuoluetta allekirjoittivat perjantaina aamulla välikysymyksen ammatillisen koulutuksen leikkausten vaikutuksista.
Oppositio on selvittänyt välikysymyksen taustaksi seurauksia, joita on aiheutunut pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ammatillisen koulutuksen perusrahoitukseen tekemistä leikkauksista. Oppositio löi pöytään opetusalan ammattijärjestö OAJ:ltä saadut luvut: tähän mennessä yt-neuvottelut on käyty 102 ammatillisessa oppilaitoksessa ja 648 opettajaa on niiden seurauksena irtisanottu vuoden 2016 ja alkuvuoden 2017 aikana.
– Pahimmillaan joihinkin oppilaitoksiin kohdistuu jopa 16 prosentin leikkaus. Henkilöstövähennystarpeeksi on arvioitu noin 2 800 henkilötyövuotta. Tästä on jo 648 opettajaa irtisanottu. Sen lisäksi on vähennetty henkilöstöä osa-aikaistamalla, päättämällä määräaikaisia työsuhteita ja eläköitymisen kautta. Edelleenkin yt-neuvottelut jatkuvat ammatillisissa oppilaitoksissa. Lähiopetuksen viikkotuntimäärät ovat menneet monin paikoin reippaasti alle 20 tunnin, vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö sivaltaa.
Oppositio kritisoi hallitusta ennen kaikkea siitä, että sen mielestä hallituksen olisi pitänyt ensin toteuttaa ammatillisen koulutuksen rakenteellinen uudistus. Silloin säästöjä olisi saatu "seinistä, ei opetuksen laadusta", kuten sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne kiteyttää kritiikin.
– 1990-luvulla, kun Neuvostoliitto romahti ja Suomen talous sai merkittävän kolhun, leikattiin monista keskeisistä osa-alueista, mutta koulutus oli se, joka säästettiin. Lähdettiin uuteen nousuun, kun osaamista vahvistettiin.
– Jokainen meistä puheenjohtajista antoi ennen viime vaaleja koulutuslupauksen, jossa todettiin, että koulutuksesta ei voi enää leikata. Se oli arvovalinta. Nyt koulutuslupaus on totaalisesti pettänyt hallituksen toimien johdosta. Erityisen paljon maakunnissa on paikkoja, joissa koulutuspaikat vähenevät. Se tarkoittaa maakunnissa olevien kuntien elinvoiman heikentymistä. Meillä on järkyttävä määrä nuoria ihmisiä ilman koulutuksen aloituspaikkoja. Leikkaukset syventävät syrjäytyneiden nuorten epätoivoista tilannetta, Rinne arvioi.
"Eihän auton korjaamista voi opetella nettikurssin kautta"
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kertoi vierailleensa Joensuussa ammatillisessa oppilaitoksessa ja havahtuneensa viimeistään siellä ammatillisen koulutuksen hätätilaan.
– Opettajat kysyivät hädissään, miten he pystyvät kouluttamaan ajoneuvoasentajia, jos heillä ei ole riittävästi lähiopetustunteja opetuksen antamiseen. Eihän auton korjaamista voi opetella nettikurssin kautta, Andersson ironisoi kohtaamaansa tilannetta.
Turussa Andersson kertoi kohdanneensa ammattikoululaisten mielenosoituksen, jossa oli vaadittu opetuksen riittävyyden ja laadun turvaamista.
Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson kertoo, että päätös mukaan tulemisesta välikysymykseen oli helppo.
– Tarvitaan myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistus, mutta se pitää tehdä hallitusti. Ei niin, että ensin viedään rahat ja katsotaan sitten, mitä jää jäljelle, Henriksson päivittelee.
Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman kokee, että leikkausretoriikka on syrjäyttänyt politiikasta huolen nuorten tulevaisuudesta.
– Mihin jäi keskustelu nuorisotakuusta? Leikkaukset voivat johtaa syöksykierteeseen, joka lisää kustannuksia valtiolle, Östman pelkää.
– Jos 500 opettajaa joutuu työttömäksi, siitä aiheutuu miljoonittain kustannuksia, Östman pohtii myös työllisyysnäkökulmaa.
"Tilanne on karmea, jos ajattelee äänestäjien kuluttajansuojaa"
Hallitus esittää eduskunnassa pian käytävässä välikysymyskeskustelussa, jota seuraa luottamusäänestys, todennäköisesti vasta-argumentin siitä, että kaikki nykyiset oppositiopuolueet istuivat hallituksessa edellisellä vaalikaudella. Myös silloin leikattiin koulutuksesta.
– Vihreät toi jo kesällä 2014 hallituksessa ollessaan esille, että koulutuksesta oli leikattu liikaa. Se oli puoluekokouksen linjapuheeni pääviesti, että emme suostu leikkaamaan enää koulutuksesta. 2015 eduskuntavaaleissa kaikki puolueet lupasivat, että koulutuksesta ei enää leikattaisi. Edellisen hallituksen alkutaipaleella tehtiin ikäluokkien pienenemisestä johtuen aloituspaikkojen vähentämistä, mutta se tie oli käyty loppuun ja tilanne oli jo vuonna 2014 hyvin vaikea. Sipilän hallitus petti koulutuslupauksen ja teki vanhojen leikkausten päälle lisää leikkauksia, ja tästä syystä oppilaitokset ovat helisemässä, Ville Niinistö kertoo, miten hän yrittää kumota hallituksen vasta-argumentteja.
Antti Rinne vaatii äänestäjille kuluttajansuojaa.
– Tilanne on karmea, jos ajattelee äänestäjien kuluttajansuojaa. Meistä jokainen iloisesti antoi koulutuslupauksen. Nykyinen opetus- ja kulttuuriministeri ilmoitti vappupuheessaan vaalien jälkeen, että tehdään arvovalinta, eikä leikata enää koulutuksesta, Rinne toteaa.
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ei puhetta pitäessään tiennyt pääsevänsä ministeriksi, eikä hallitusohjelmasta ollut käyty neuvotteluja ennen vappua 2015. Leikkauksista hallituspuolueet keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus sopivat toukokuussa.
Li Andersson huomauttaa, että juuri edellisen hallituksen tekemät säästöt olivat syy siihen, miksi puolueet antoivat koulutuslupauksiaan kevään 2015 vaalikampanjoissaan.
– On vain yksi puolue Suomessa, joka on ollut hallitusvastuussa kantamassa vastuuta niin edellisen kauden koulutusleikkauksista kuin tämän kauden koulutusleikkauksista ja joka on ollut samanaikaisesti antamassa koulutuslupausta. Se puolue on kokoomus, Andersson sanoo.
Niinistö evästää ihmisiä kiinnittämään huomiota siihen, kuinka paljon pääministeri Sipilä ja opetus- ja kulttuuriministeri Grahn-Laasonen käyttävät välikysymyskeskustelussa sanoja "uudistaminen" ja "kehittäminen".
– Se on hallituksen osalta synonyymi leikkauksille, Niinistö epäilee.
Lauri Nurmi, Helsinki / Lännen Media
