Finanssijätti OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen arvioi, että yhteiskuntasopimuksen teho heikkenee olennaisesti, ellei hallitus kevennä osana sitä palkkaverotusta miljardilla eurolla.
Heiskasen mukaan Suomella ei ole varaa heikentää kotimarkkinakysyntää, joka on kannatellut koko kansantaloutta vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen.
– Erityisesti työllisyyden kannalta kotimarkkinakysynnällä on suuri merkitys. Yksityinen kulutus ja investoinnit ovat 75 prosenttia suhteessa bkt:hen. Mikäli tällä puolella alkaa mennä huonosti, vientiin tarvitaan suuri lisäys, jotta vaikutus kansantaloudessa olisi neutraali.
Heiskasen mukaan nyt julkistettu esitys yhteiskuntasopimukseksi ei kohenna vientiä radikaalisti.
– Ilman muuta tarvitsemme viennin kehittymistä, jotta taloutemme pysyy kestävällä pohjalla. Viennin kilpailukykyä parantavat toimet ovat kuitenkin maltillisia, eikä niiden vastapainona voi olla, että kotimarkkinoilla tilanne heikkenee oleellisesti. Pieni kohennus vientiin ei auta, jos samalla rempseästi rokotetaan kotimarkkinoita.
Heiskanen arvioi, että koko sopimusesityksen vaikutus kansantalouteen saattaa olla lyhyellä aikavälillä kielteinen, ellei palkkaverotusta kevennetä tuntuvasti palkansaajien työttömyysvakuutus- ja työeläkemaksujen korotuksien vastapainona.
– Sopimukseen kuuluu mielestäni, että hallitus luopuu kilpailukykypaketistaan, lisäsäästöistä ja tekee veronkevennykset. Jos verotusta ei kevennetä, koko paketin vaikutus talouteen voi lyhyellä aikavälillä olla kielteinen, koska sopimus ei herättäisi ihmisissä luottamusta elpymiseen.
– Luottamus on tärkeää, koska se parantaa investointihaluja, Heiskanen muistuttaa talouden arkipäivän psykologiasta.
Hallituksen pitäisi Heiskasen mukaan rahoittaa veroale tarvittaessa muuta toimintaa, esimerkiksi hallintoa, tehostamalla.
– Mieluummin tehostamista menopuolella kuin veronkevennyksistä luopuminen. Jos paketti ei kevennä verotusta, ei olla maaliin päästy.
Neljän vuoden aikajänteellä Heiskanen uskoo sopimuksen kääntävän vientiä ja koko kansantaloutta kasvuun, kunhan palkkaverotuksen keventämisellä on samaan aikaan turvattu ja hivenen kohennettukin kotimarkkinakysyntää.
– Neljässä vuodessa dynaamiset vaikutukset alkavat näkyä, sillä vientialoilla työllisyys paranee, mikä lisää kotimaista ostovoimaa lisää ja parantaa työllisyyttä kotimarkkina-aloilla. Vienti kääntää kansantuotteen kasvuun, mutta se tapahtuu hitaasti, Heiskanen arvioi.
OP:n pääekonomisti uskoo, että suorat ja niin sanotut dynaamiset vaikutukset luovat yhteensä kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja. Sitä ennen on Heiskasen mukaan keskeistä huolehtia siitä, etteivät nyt töissä olevat suomalaiset menetä uskoaan nousuun ja hillitse kulutustaan.
– Veronalennusten jälkeen sopimuksen vaikutus kotimaiseen kysyntään ei ole heikentävä. Työssä olevien palkansaajien asema on säilynyt hyvänä. Reaaliansiot ovat nyt 10 prosenttia korkeammat kuin vuonna 2008, jolloin finanssikriisi alkoi.
– Bruttokansantuote on nyt 6 prosenttia matalammalla tasolla kuin silloin, joten työnsä säilyttäneiden ostovoima on koko ajan ollut hyvä, mikä on pitänyt kansantalouden pinnalla, Heiskanen sanoo.
Heiskanen myös epäilee, että SAK ei hyväksy sopimusta, ellei hallitus toteuta miljardin verolupaustaan.
– SAK pitää koko sopimuksen lähtökohtana sitä, että ratkaisu keventää myös verotusta, Heiskanen huomauttaa.
LAURI NURMI/LAURI NURMI