Kun huvilakauden päättäjäiset on vietetty, ja kellastuneet lehdet alkavat pudota puista, voidaan todeta, että kesä on ohi ja syksy on saapunut.
Vaasassa varmin syksyn merkki on katukuvaan ja kampuksille palaneet opiskelijat. Kaupunkiin on saapunut jälleen suuri joukko nuoria, joilla alkaa uusi elämänvaihe. Heidän lisäkseen on opintoihinsa palaavia, joille Vaasa alkaa ehkä jo tuntua kotikaupungilta.
Opiskelijakaupunkina Vaasalla on etulyöntiasema, sillä saamme paljon nuoria muualta Suomesta kaupunkiimme. Parasta tietenkin olisi, että opiskelijat valmistuttuaan asettuisivat näille kulmille, mutta fakta on, että osa opiskelijoista tulee Vaasaan vain opiskeluvuosiksi.
Yleensä keskusteluissa tästä puhutaan pelkästään negatiiviseen sävyyn. Mielestäni on kuitenkin huomioitava, että hyvin monelle ihmiselle Vaasa on rakas ja tärkeä paikka, jossa valmistuttiin haluttuun ammattiin ja tutkintoon, kasvettiin aikuiseksi ja löydettiin loppuelämän ystäviä.
Moni on saattanut kokeilla täällä uusia harrastuksia ja tutustua Merenkurkun maailmanperintöalueeseen tai Vaasan mielenkiintoiseen historiaan.
Rakkaat muistot eivät kuitenkaan tuo tänne euroja, ainakaan suoranaisesti. Mutta jos mielikuva ja kokemus Vaasasta on positiivinen, saattaa joku tulevaisuudessa työpaikkailmoituksia hakiessaan merkitä paikkakuntarajaukseen mukaan myös Vaasan.
Kotimaan matkailukohteita etsiessä Vaasa saattaa nousta mieleen.
Tiedän myös ihmisiä, jotka ovat Vaasassa opiskelleet ja jo poismuuttaneet, mutta kokoontuvat opiskeluporukkansa kanssa vuosittain Vaasaan yhdeksi viikonlopuksi.
On Vaasalla tietysti omat akilleen kantapäänsä. Viime vuosina tapetilla ollut asuntopula on tukalimmillaan juuri nyt syksyn alkaessa.
Lienee sanomattakin selvää, ettei kenellekään opiskelijalle jää Vaasasta positiivista jälkeä mieleen, saati sydämeen, kaverin sohvalla punkkaamalla. Näissä tapauksissa opiskelija usein selvittää etäopiskelun mahdollisuuksia, ja tulee kampukselle vain, kun se on pakollista.
Vaikka tuhannet fuksit ovat aloittaneet korkeakoulutaipaleensa, on paljon niitäkin, jotka jäivät ilman opiskelupaikkaa. Opetushallituksen tiedotteessa kerrotaan, että korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa opiskelupaikan sai 40 prosenttia hakijoista.
Jos paikka jäi saamatta, kirvestä ei kannata heittää heti suin päin kaivoon. Syksyn yhteishaku on parhaillaan auki, ja esimerkiksi pelkästään Vaasan ammattikorkeakouluun on 295 aloituspaikkaa tammikuussa alkaviin opintoihin.
Vaasassa on myös satsattu korkeakoulujen väliseen yhteistyöhön ja opintopolkuihin. Vaasan yliopisto tiedotti hiljattain yliopiston ja Vamkin uudesta yhteisestä mallista, joka mahdollistaa kauppatieteiden maisteriopintojen aloittamisen jo ammattikorkeakoulututkinnon aikana ja nopeuttaa valmistumista puolella vuodella.
Tänä vuonna korkeakouluopintojen saralla kiinnostavin uutinen lienee 5.8.2026 käyttöön otettu opintoseteli. Sen avulla ilman korkeakoulupaikkaa jäänyt nuori voi suorittaa 30 opintopisteen edestä avoimia korkeakouluopintoja täysin maksutta.
Kyseessä on Opetus- ja kulttuuriministeriön kolmivuotinen kokeilu, jossa halutaan helpottaa korkeakouluopintoihin tutustumista ja tukea nuoria oman opintopolun löytämisessä.
Opintoseteli on jakanut mediassa mielipiteitä, mutta itse pidän kokeilua hyödyllisenä, tai ainakin kokeilun arvoisena.
Eräs opiskelukaverini oli lukion jälkeen kiinnostunut hallintotieteistä, ja kokeili alaa avoimen yliopiston kautta. Opinnoista piti toki pulittaa, koska opintoseteliä ei vielä silloin ollut. Ainakin hänelle selvisi, että se opintoala ei ollut häntä varten.
Olen itsekin aloittanut opintoni liiketalouden puolella, josta vaihdoin viestinnän opintoihin.
On yllättävän yleistä vaihtaa korkeakoulusta ja linjasta toiseen. Vaikka opinto-oppaita ja esitteitä kuinka lukisi etukäteen, vasta opinnoissa usein selviää, minkälainen ala on käytännössä ja onko se oma juttu. Siksi uusi opintoseteli on mielestäni tervetullut uutuus.
Opiskeluintoa kaikille opintonsa aloittaneille, ja tsemppiä ja sisua kaikille niillekin, joilla opiskelupaikka jäi saamatta!