Opiskelijajärjestöt sekä kiittävät että arvostelevat hallituksen aietta pääomittaa korkeakouluja sadoilla miljoonilla euroilla.
– Suunta on hyvä, mutta mittakaava on vaatimaton, sanoo puheenjohtaja Heikki Koponen Suomen ylioppilaskuntien liitosta (SYL).
– Suhtaudumme myönteisesti. Valitettavasti summia ei voi vielä tietää, ja vain murto-osa tulee itse toimintaan, kertoo puheenjohtaja Jemi Heinilä Suomen opiskelijakuntien liitosta (SAMOK), joka edustaa ammattikorkeakoululaisia.
Pääomituksessa valtio myisi omaisuuttaan ja antaisi tuotot korkeakoulujen käytettäväksi.
– Suhteessa leikattuihin perusrahoihin summa ei ole hirvittävän iso, Koponen sanoo. Hän laskee, että kyse voisi olla yhteensä muutamasta kymmenestä miljoonasta eurosta.
Hallitusohjelman mukaan korkeakouluista säästetään vuosittain 75 miljoonaa euroa vuoteen 2020 saakka. Lisäksi se on esimerkiksi jäädyttänyt indeksikorotukset.
"Raha opetuksen laadun nostoon"
Mihin lisäraha kannattaisi käyttää?
– Kohtuullisen pienellä lisätoimintamäärärahalla voi saavuttaa suurimman vaikuttavuuden kohdistamalla sen yksittäiseen kehittämisalueeseen, Koponen sanoo. Hän ottaa esimerkiksi opettajille suunnatut pedagogiikan kurssit.
Myös Heinilä käyttäisi rahaa opetuksen laatuun.
– Esimerkiksi oppiympäristön modernisaatioon ja opettajien pedagogisiin valmiuksiin. Näihin leikkaukset ovat selvästi vaikuttaneet.
Hän pitää perusrahoituksen turvaamista kaikkein tärkeimpänä asiana.
– Olen kokenut, että on tehty jopa koulutusvihamielistä politiikkaa. En tiedä, onko tulossa muutos. Lisäraha on pieni signaali, mutta summan pitäisi olla isompi, jotta se voisi padota aiempia leikkauksia.
"Akuutin kurjuuden korjaamiseen tehoton tapa"
Tieteentekijäin liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen luonnehtii yliopistoon sijoittamista sinänsä hyväksi asiaksi mutta tällä kertaa riittämättömäksi.
– Emme ole vastustamassa valtion taseen käyttöön ottoa. Mutta se on akuutin kurjuuden korjaamiseen tehoton tapa.
Hän sanoo, että kun summat tarkentuvat kehysriihessä keväällä, ne alkavat näkyä yliopistojen tileillä sijoitusten tuottoina vasta ajan kanssa.
– Jos mietitään nuorten tutkijoiden asemaa tai katkolla olevia työsuhteita, nopeampi apu saataisiin valtion talousarvion kautta. Vaikka se olisi pienempi, se saattaisi olla yliopistojen kannalta tehokkaampi.
Pääoman kautta rakennettava korkeakoulujen itsenäisyys on Koikkalaisen mukaan enemmän vuosikymmenten kuin vuosien kysymys.
MARIA KALLIOKOSKI/LÄNNEN MEDIA