Opintotuen kokonaisuudistusta valmistellut työryhmä esittää tukeen useita muutoksia. Ryhmä pitää välttämättöminä kehittämistarpeina muun muassa indeksisidonnaisuuden palauttamista kaikilla koulutusasteilla sekä opintolainan korkoavustuksen ja lainanmyöntökäytäntöjen kehittämistä.
Keskeisimpiä esitettyjä muutoksia ovat opintorahan osuuden lisääminen, opintolainahyvityksen kehittäminen tai siitä luopuminen sekä opintotukiaikoihin liittyvät ehdotukset.
Toisen asteen opintoihin esitetään muun muassa opintorahan tason korottamista ja vanhempien tulorajojen nostamista. Samoin esitetään, että opintolainan valtiontakausta eivät saisi vanhempiensa luona asuvat alaikäiset.
Myös korkea-asteella opiskelevien opintorahaan esitetään tasokorotusta ja lisäksi tukikuukausien lisäämistä tutkinnon suorittamisen edistämiseksi.
Työryhmän työ luovutettiin torstaina liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvistille (r.).
– Työryhmä on arvioinut monipuolisesti opintotuen nykytilaa ja ehdottanut useita tarpeellisia kehittämisehdotuksia, joihin otetaan kantaa tämän kevään aikana. Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on turvata opiskeluaikainen toimeentulo, vahvistaa opintotuen kannustinelementtejä sekä tukea opintojen läpäisyä tavoiteajassa, Bergqvist sanoo tiedotteessa.
Opintotukeen kuuluvat opintoraha ja opintolainan valtiontakaus sekä toisinaan asumislisä. Sitä voi saada peruskoulun jälkeisiin opintoihin.
Uudistus pohjautuu hallitusohjelmaan
Opintotuen kokonaisuudistuksen käynnistäminen on kirjattu Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmaan. Siinä kirjataan, että opintotuen tavoitteena on mahdollistaa ensisijaisesti täysipäiväinen opiskelu.
Uudistuksessa on hallitusohjelman mukaan tarkoitus käydä läpi opintorahan taso, opintolainan suuruus ja opintolainahyvityksen määrä, vapaiden tulojen rajat, perheellisten opiskelijoiden asema ja asumisen tukeminen.
– Tulorajojen riittävyyttä ja mahdollisuutta nostaa niitä arvioidaan puoliväliriihen yhteydessä. Selvitetään myös oppisopimuskoulutusten ja opintotuen parempi yhteensovittaminen, hallitusohjelmassa todetaan.
Kokonaisuudistusta perustellaan myös sillä, että opintotukea on kehitetty pirstaleisesti koko 2000-luvun.
Uudistukselle asetettiin työryhmä noin vuosi sitten.
Ostovoima heikentynyt, velkaantuminen kasvanut
Suomen opiskelijakuntien liitto (Samok) ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) näkevät raportissa paljon rohkaisevaa ja hyvää. Kiitosta saavat esimerkiksi myönteinen suhtautuminen opintotuen osien indeksiin sitomiseen sekä opintorahan tasokorotukseen, tukiajan pidentämiseen ja opintolainan turvallisuuden parantamiseen.
Järjestöt huomauttavat, että opiskelijat ovat kärsineet sosiaaliturvaleikkauksista ja heidän velkaantumisensa on kasvanut.
– Opintorahan ostovoiman heikkeneminen ja opintolainojen kasvaminen ovat tuntuneet opiskelijoiden nahoissa vuosi vuodelta kipeämmin. Jokainen opiskelija tuntee useamman opiskelijakaverin, joiden tuki loppuu kesken ennen valmistumista. Ongelmat vaativat ratkaisuja, ja työryhmän havainnot ovat sen suhteen oikeansuuntaisia, sanoo Samokin hallituksen jäsen Taru Kyllönen tiedotteessa.
Toisen asteen opiskelijajärjestöt jäivät kaipaamaan riittäviä resursseja ja kunnianhimoa opintotuen kokonaisvaltaiseen uudistamiseen. Järjestöt arvostelevat työryhmän liian tiukkaa aikataulua, jonka vuoksi ei voitu selvittää vaihtoehtojen vaikutuksia muun muassa nuorten mielenterveyteen ja jaksamiseen.
Ymmärrystä ei löydy myöskään sille, että uudistus on tarkoitus toteuttaa kustannusneutraalisti.
– Miten voidaan toteuttaa laadukas uudistus, jos siihen ei saa käyttää yhtään rahaa? Ymmärrämme valtiontalouden sopeuttamistarpeen, mutta uudistuksesta jää lähinnä huono maku suuhun ilman selkeää suuntaa ja resursseja kokeilemista ja kehittämistä varten, sanovat toisen asteen opiskelijajärjestöjen puheenjohtajat tiedotteessa.
Monista muutoksista päätetty jo
Viime vuosina on tehty useita opintotukea koskevia muutoksia. Suurin osa opiskelijoista siirtyy yleisen asumistuen saajista opintotuen asumislisän piiriin elokuun alussa, kertoo Kela.
Jatkossakin yleistä asumistukea voivat saada opiskelijat, jotka asuvat oman tai puolisonsa lapsen kanssa.
Eduskunta hyväksyi muutoksen viime vuoden lopulla. Muutoksella on arvioitu saatavaan säästöjä 57 miljoonaa euroa vuoteen 2028 mennessä.
Uudistus liittyy niin ikään hallitusohjelmaan, jonka mukaan yleisen asumistuen rinnalle kehitetään yhteisasumista suosiva ja taloudellisesti houkutteleva vaihtoehto. Asumislisä on yksilöllinen, ja sen määrään vaikuttavat vain tuen saajan omat tulot.
Opintorahaan ja -lainaan tuli muutoksia jo viime vuonna. Indeksikorotukset päätettiin jäädyttää vuosille 2024–2027.
Opintolainan valtiontakauksen määrät nousivat viime vuonna niin, että Suomessa opiskelevalle yli 18-vuotiaalle se on 850 euroa kuukaudessa, eli 200 euroa aiempaa enemmän. Alle 18-vuotiailla toisen asteen opiskelijoilla takauksen määrä nousi 300 eurosta 400 euroon kuukaudessa.
Opintorahan huoltajakorotusta nostettiin viime vuoden alusta. Se on nyt 141,63 euroa kuukaudessa.
