Valtion maksamat opintolainatakaukset laskevat, vaikka lainaa nostetaan enemmän kuin koskaan.
Valtio joutuu opintolainojen maksumieheksi aiempaa harvemmin, paljastavat Kelan Lännen Medialle toimittamat tilastot.
Vastaava kehitys on jatkunut vuosia, vaikka samalla opintolainaa nostaneiden määrä on jatkanut kasvuaan samoin kuin kokonaislainasumma, jota valtio takaa.
Viime vuonna koko Kelan lainatakauskanta kasvoi kaikkien aikojen ennätykseen eli 2,7 miljardiin euroon, ja opintovelallisten määrä nousi yli 402 000:een. Viime vuonna korotettiin myös kuukausisummia, joita valtio opiskelijalle takaa.
Kelan takausvastuumenot ovat silti laskeneet. Viime vuonna ne olivat Kelalla noin 13 miljoonaa euroa, kun vielä kymmenen vuotta aiemmin lainatakaus maksoi valtiolle yli 25 miljoonaa euroa.
Toisin sanoen lainaa nostaneet pitäytyvät yhä paremmin pankkien kanssa sovituissa maksusuunnitelmissa.
– Sekä euromäärät että yksittäisten velallisten määrät ovat laskeneet, vahvistaa lakimies Emmi Lehtonen Kelan perintäkeskuksesta Kelan maksamiin takauksiin liittyen.
Myös Kelan etuuspalvelujen vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen kuvailee kehitystä "yllätyksellisen mainioksi".
"Opintolainoja hoidetaan motivoituneesti"
Opintolainaa ei siis jätetä enää hoitamatta, mikä oli Lahtisen mukaan ennen huomattavasti yleisempää. Näin on käynyt siitä huolimatta, että nuorten velkamäärät ovat kasvaneet.
Esimerkiksi maksuhäiriömerkintöjä omaavien määrä nousi viime vuonna 374 100 ihmiseen, ja määrä on kasvanut viime vuosina tasaisesti. Finanssivalvonta taas ilmoitti heinäkuussa korottavansa kuluttajien lainakattoja, jotta kotitalouksien velkaantumisen kasvu hidastuisi.
Velkaantumiseen vaikuttavat muun muassa taantuma ja heikko työllisyystilanne, jotka taittuivat vasta viime vuonna.
Kelan lakimies Lehtonen arvioi, että yksi syy opintolainamaksujen myönteiseen kehitykseen on, ettei opiskeluaikana tarvitse enää maksaa lainasta yhden prosentin korkoa.
Vuonna 2014 koronmaksua muutettiin niin, että opintolainan korot lisätään pääomaan ja niitä aletaan maksaa pois muun lainan mukana.
– Opiskeluaikana maksettavan koron vuoksi Kela tuli takausvastuuseen jo opintojen aikana, ja sitä mahdollisuutta ei enää ole, Lehtonen kertoo.
Vaikutusta voi Lehtosen mukaan olla myös sillä, miten pankit myöntävät joustoja maksusuunnitelmiin. OP Ryhmän henkilöasiakasrahoituksesta vastaava johtaja Lauri Peltola kertoo, ettei opintolainojen maksusuunnitelmien osalta ole mitään erityistä muutosta nähtävissä. Ennen kaikkea matala korkotaso ja tämänhetkinen myönteinen suhdanne edistävät lainojen maksua.
– Opintolainoja hoidetaan motivoituneesti, mikä on positiivista, sanoo Peltola.
Hän lisää, että viimeaikaiset muutokset opintolainaan näkyvät vasta tulevina vuosina lainojen takaisinmaksussa.
Kela karhuaa pankkeja suuremmalla korolla
Opintolainan valtiontakauksen vuoksi valtio korvaa pankille lainasumman, jos lainaa nostanut opiskelija ei kykene hoitaa velkaa. Tämän jälkeen Kela perii opintolainan takaisin velalliselta itseltään.
Kela perii lainat takaisin tänä vuonna neljän prosentin korolla, kun vielä viime vuonna korkoprosentti oli seitsemän. Silti korko on moninkertainen pankkien opintolainakorkoihin verrattuna.
Fakta: Opintolaina
– Valtio antaa nykyisin opintolainalle takauksen 650 euroon asti kuukaudessa. Vielä 2017 alkuvuonna summa oli 400 euroa.
– Keskimääräinen opintovelan määrä oli 6 831 euroa, kun laskee koko vuoden 2017 lainakannan opintovelallisten määrällä.
– Kela voi periä saatavansa ulosotossa, jos opintolainaa ei ole maksettu pankille, eikä lopulta Kelankaan maksusuunnitelmassa ole pysytty.
Markku Uhari
