Ope­tus­mi­nis­te­riön kans­lia­pää­lik­kö: suo­si­tus­ta etäo­pe­tuk­ses­ta ei tule

Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoisen mielestä rajoituksista päätettäessä on aina tärkeä punnita hyötyjä ja haittoja keskenään. Etäopetuksen on Lehikoisen mukaan havaittu lisänneen lasten ja nuorten välistä epätasa-arvoa, kun osa on saanut kotoa opiskeluun paljonkin tukea ja osa jäänyt yksin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ei aio antaa kouluille tai oppilaitoksille kansallista suositusta käynnistää opetus syksyllä etänä. Näin sanoo kansliapäällikkö Anita Lehikoinen.

– Joka alueella koulutuksen järjestäjät voivat itse reagoida tautitilanteeseen, mutta yleiselle suositukselle siitä, että koulut aloitettaisiin etänä, ei ole minkäänlaista tarvetta, Lehikoinen sanoo.

Viime keväänä Li Anderssonia (vas) opetusministerinä sijaistanut Jussi Saramo (vas) lupasi, ettei hallitus enää tee koulusulkuja koskevia päätöksiä, eikä tätä linjausta ole Lehikoisen mukaan aikomusta ministeriössä muuttaa, vaikka tartuntaluvut ovat nousseet.

– Hyvin tärkeä lähtökohta on se, että kun hallitus viime keväänä päätti hybridistrategiasta, silloin linjattiin, että lapsiin ja nuoriin kohdistuvia rajoituksia vältetään viimeiseen asti, hän sanoo.

Lehikoinen kertoo, että ministeriö aikoo keskustella ensi viikolla opiskelijajärjestöjen kanssa opiskelijabileiden järjestämisen koronaturvallisuudesta.

Keskustelu etäopiskelusta koronavarotoimenpiteenä ryöpsähti käyntiin viime viikolla. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoi Ylen A-Studiossa, että toisen asteen oppilaitosten ja korkeakoulujen lähiopetus on vaarassa kesällä kasvaneiden koronatartuntalukujen takia.

– Jos tällä tavalla tartuntaluvut kasvavat, niin erityisessä vaarassa ovat korkeakoulut, ammattikoulut ja ehkä myös toinen aste, Varhila sanoi.

Lehikoisen mielestä koronavirustilanne ei hälyttävistä tautitapausmääristä huolimatta ole sellainen, että  koulujen pitäisi laajasti käynnistää opetuksensa etänä.

– Deltavariantin takia meillä on tautitapauksia huomattavan paljon, mutta näyttää siltä, ettei se ole lapsille ja nuorille sen vaarallisempi kuin aiemmat virustyypit, hän sanoo.

Myös rokotusten eteneminen vähentää Lehikoisen mielestä tarvetta etäopetukselle.

– Rokotekattavuuden takia tilanne on nyt hyvin erilainen kuin viime keväänä, hän sanoo.

Lehikoisen mukaan lähes 60 prosenttia 16-29-vuotiaista nuorista on saanut ensimmäisen koronavirusrokotteen ja rokotteiden saatavuus näyttää hyvältä.

Ensi viikolla yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja opetusministeriön edustajat kokoontuvat ja tarkastelevat korkeakouluopetuksen järjestämistä koskevaa tilannekuvaa yhdessä.

Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin toiminnanjohtaja Tanja Risikko vakuuttaa yliopistojen tekevän kaikkensa, että lähiopetusta voidaan syksyllä järjestää.

– Tavoite on se, että ryhmäopetusta voidaan antaa lähiopetuksena syksyllä pienissä ryhmissä. Isoja massaluentoja yliopistoissa ei voida edelleenkään pitää, hän sanoo.

Risikon mielestä kaikkeen täytyy kuitenkin edelleen opiskelijoiden varautua ja korkeakoulut voivat tilanteen niin vaatiessa hyvinkin nopeasti siirtyä lähiopetuksesta etäopetukseen.

Vaikka hallitus ei aio antaa valtakunnallisesta etäopetusta koskevaa suositusta, voivat oppilaitokset ympäri maata tarvittaessa järjestää opetuksen etänä syksyllä.

Elokuun alussa voimaan astunut perusopetuslain väliaikainen muutos mahdollistaa sen, että perusopetuksenkin järjestäjä itse päättää etäopetuksen tarpeellisuudesta. Lakimuutos on voimassa 2022 heinäkuun loppuun asti.

– Samankaltainen joustava toiminta on mahdollista myös korkeakouluilla ja toisen asteen oppilaitoksilla niitä koskevien lakien nojalla.

Viime kevään etäopetusjaksot aiheuttivat useiden selvitysten perusteella vakavia haittavaikutuksia osalle lapsista ja nuorista.

– Nähdään, että etäopetuksella on ollut hyvinkin eriarvoisuutta vahvistava vaikutus. Näemme, että oppimisen erot ovat olleet isoja, sillä oppilailla ja nuorilla, joilla on ollut vaikeuksia aiemmin, oli entistä hankalampaa, hän sanoo.

Etäopetus korosti Lehikoisen mielestä valtavasti perheiden vastuuta opiskelijoiden oppimisen tukemisessa.

– Jotkut oppilaista saivat etäopetusta varten kotoa tarvitsemansa tuen ja heillä oli käytettävissä tarvittavat laitteet, osalla taas ei.

Lehikoisen mukaan myös opiskelijajärjestöt ovat viestineet ministeriölle aktiivisesti siitä, että etäopetus on heikentänyt opiskelijoiden hyvinvointia.

– Kaikissa rajoitustoimenpiteissä täytyy miettiä, ovatko edut varmasti suuremmat kuin rajoitusten aiheuttamat haitat, hän sanoo.

Julia Blomqvist