Suomalaisen perusopetuksen keskeisenä tavoitteena voidaan pitää erilaisten kulttuuristen vaikutteiden ja maailmankatsomusten syvällistä ymmärtämistä, sanoo opetusministeri Anders Adlercreutz (r.). Hänen mukaansa kouluissa on tärkeää tehdä näkyväksi kulttuurihistorian kaikki ulottuvuudet.
Adlercreutzin mukaan on myös olennaista ymmärtää, että suomalainen kulttuuri- ja taidehistoria on tiukasti kiinni kristinuskossa.
– Kirkko oli silloin niin vahva toimija taiteenkin saralla. Ajatus, että nämä kaksi voisi irrottaa toisistaan, on todellisuudesta vieras, sanoo Adlercreutz STT:lle.
Adlercreutz toivoo, että koulujen kulttuurista tarjontaa ei ryhdyttäisi kaventamaan, vaan pidettäisiin huolta siitä, että lapset ja nuoret pääsevät laajasti tutustumaan kulttuuriin, musiikkiin ja taiteeseen.
– Oleellista on painottaa opiskelijoille, mistä on kysymys ja asettaa taidekokemus siihen ajalliseen viitekehykseen, jotta se ymmärrettäisiin, sanoo Adlercreutz.
Adlercreutz otti aiemmin lauantaina blogikirjoituksellaan kantaa tapaukseen, jossa Uudellamaalla sijaitseva peruskoulu perui suunnitellun barokkikonsertin sen uskonnollisten viitteiden takia. Asiasta kertoi aiemmin Helsingin Sanomat.
Adlercreutz: Ohjeistuksia ylitulkittu
Opetushallitus on antanut kouluille ohjeet uskonnollisista tilaisuuksista ja yhteisistä juhlista. Koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo Opetusalan ammattijärjestö OAJ:sta pitää ohjeita pätevinä.
– Ohjeistus sinänsä on hyvä ja selkeä, siinä ei ole mitään epäselvää. Mutta kuten siinä ohjeessakin sanotaan, nämä on kysymyksiä, joihin liittyy aina tulkintaa, sanoo Salo.
Salo pitää tärkeänä, että koulut selkeästi tiedottavat tilaisuuksista ja niiden sisällöstä huoltajille etukäteen. Silloin huoltajilla on aikaa reagoida, jos he kokevat, että tilaisuus ei sovi heidän elämänkatsomuksiinsa.
Perutun barokkikonsertin tapauksessa opetusministeri Adlercreutz katsoo, että kyseessä on ohjeistusten ylitulkitseminen. Koulu perui oppilaille tarkoitetun konsertin vain paria päivää ennen esitystä ja kertoi syyksi musiikin uskonnolliset viittaukset.
– Kuten itse ohjeistukset tulkitsen, niin kyllä ne mielestäni mahdollistavat tällaisen barokkikonsertin. Koen itse, että niitä on ylitulkittu, sanoo Adlercreutz.
Adlercreutz huomauttaa, että taustalla oleva hämeenlinnalaisen koulun tapaus voi tietysti herättää huolta rehtoreissa. Hämeenlinnassa koulua suositeltiin maksamaan 1 500 euron hyvityksen tapauksessa, jossa uskonnoton alakoululainen oli osallistunut kaikille sopivaksi sanottuun tilaisuuteen, joka olikin uskonnollinen. Asiasta kertoi aiemmin Yle.
Tärkeintä viestiä etukäteen
Salon mukaan Opetushallituksen tai muissakaan ohjeistuksissa on mahdotonta tehdä yksityiskohtaista listaa siitä, mitkä tilaisuudet käyvät tai mitkä eivät. Hänestä avainasemassa on tilaisuuksista etukäteen tiedottaminen.
– Jos tarve vaatii, niin voidaan sitten etukäteen sopia mahdollisista poikkeusjärjestelyistä.
Ohjeistusten tulkinta jää kouluille. Salon mukaan asioista voitaisiin käydä avointa keskustelua koulun ja huoltajien välillä.
– Jos tämänkaltainen keskustelu käydään vaikka kanteluiden kautta, tai kuten nyt oli tämä hämeenlinnalaisen koulun tapaus, niin en ihmettele yhtään, että kouluissa tullaan hyvinkin varovaiseksi, sanoo Salo.
Myös Salo on sitä mieltä, että uskonnon ja kulttuurin välille on vaikeaa vetää rajaa. Selkeästi uskonnolliset tilaisuudet, kuten esimerkiksi seurakuntien järjestämät hartaudet, ovat helppoja. Rajanveto-ongelmat tulevat vastaan, jos tilaisuudessa on yksittäisiä uskonnollisia elementtejä.
– Esimerkiksi keskustelu koulun perinteisestä kevätjuhlasta, jossa lauletaan Suvivirsi. On otettu kantaa, että tämä on kulttuuriin liittyvä elementti, joka voi siellä olla, sanoo Salo.
Salon mukaan rajanvetoa ei ole Opetushallituksen ohjeita täsmentämälläkään mahdollista tehdä. Hänen mukaansa ei ole myöskään tarkoituksenmukaista, että tapahtumia ja tilaisuuksia ryhdytään kieltämään varmuuden vuoksi.
– Etukäteisviestintä ja se, että avataan mistä on kyse, sillä pystytään tekemään paljon.
Kulttuurihistoriasta eväitä elämään
Kulttuurillinen opetus on Adlercreutzin mukaan mahdollista toteuttaa niin, että kaikkiin uskontokuntiin liittyvät voivat olla osallisia.
– Barokkimusiikkiin taas ei pääse sisälle ymmärtämättä sen yhteyttä kirkkoon, eikä suomalaisen arkkitehtuurin historiaa voi tuntea, jos ohittaa kirkollisen rakentamisen perinteet, kirjoittaa Adlercreutz.
Opetusministerin mukaan laaja ymmärrys kulttuurihistoriasta antaa paremmat edellytykset selviytymiseen erilaisista nykyajan haasteista. Hänen mukaansa on tärkeää tietää, mistä olemme tulossa, jotta voimme tietää, mihin olemme menossa.
– Kannustan kouluja jatkossakin tarjoamaan oppilailleen mahdollisimman laajan kattauksen kulttuurihistoriaamme; niin Händeliä, Botticelliä, Simbergiä kuin Engeliäkin, joiden kaikkien taide ammentaa kristillisestä perinteestä, kirjoittaa Adlercreutz.
Adlercreutz muistuttaa, että myös monet nykytaiteilijat ammentavat inspiraatiota kristillisyydestä.
