Suomen maine koulutusosaajana on houkutellut EU-alueen ulkopuolelta opiskelijoita lukioihimme.
Järviseudun ammatti-instituutti JAMIlla on Petroskoin suomalais-ugrilaisen koulun kanssa pitkä yhteistyökokemus opiskelijarekrytoinnissaan. Toimintaa on tarkoitus laajentaa mm. Alavuden, Alajärven ja Vimpelin lukioihin.
Sallan lukiossa on jo noin 15 vuoden ajan ollut venäläisiä opiskelijoita. Hekin opiskelevat suomen kielen ennen Suomeen tuloa. Venäläisopiskelijoita on muissakin itärajan lähellä sijaitsevissa lukioissa.
Erään toisen hankkeen myötä Suomeen on tulossa syksyksi 2022 yli sata lukio-opiskelijaa lähes kymmenestä kehittyvästä maasta. Kuluvana pilottilukuvuotena 2021–22 heitä on Vietnamista ja Uzbekistanista noin 15.
Kaikki nämäkin ovat organisoidusti opiskelleet suomen kielen lähtömaissaan. Heidät on sijoitettu ohjatuissa 2–3 hengen ryhmissä pääosin maaseudun pieniin lukioihin. Pienet lukiot tarjoavat korkeatasoista opetusta, vapaita opiskelupaikkoja ja edullista majoitusta rauhallisessa ympäristössä. Opiskelu pienissä ryhmissä on tehokasta.
Suomen kielen taito arvioidaan kirjallisella kokeella ennen opiskelijaksi ottamista. Esimerkiksi Sallassa hakijoita on vuosittain ollut noin 70, joista on valittu 10. Suomen kieli auttaa suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutumisessa ja sitoutumisessa. Sallan kokemusten mukaan noin 80 % venäläisopiskelijoista jää lukion jälkeen Suomeen opiskelemaan.
Ulkomailta Suomeen siirtyneistä korkeakouluopiskelijoista lukiolaiset eroavat siinä, että he tulevat noin kolme vuotta nuorempina ja valmiiksi suomen kielen taitoisina. Tämä lisää todennäköisyyttä sille, että he jäävät lopulta hyvin koulutettuina veronmaksajina osaksi suomalaista yhteiskuntaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on nyt muuttamassa oppivelvollisuuslakia. Lain pykälän 2 nykymuoto toteaa: ”Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia”. Ehdotuksessa teksti jatkuisi: ”Lapsi katsotaan Suomessa vakinaisesti asuvaksi, jos hänellä on kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta ja hänen maassa oleskelunsa peruste on muu kuin opiskelu”.
Tämä hankaloittaisi huomattavasti ulkomailta saapuvien nuorten opiskelua. Ilman muutahan heidän oleskelunsa peruste on juuri opiskelu. Vailla virallista rekisteröitymistä he jäisivät alle 18-vuotiaina mm. ilman Kelan asumistukea ja opintorahaa sekä laillista edustajaa Suomessa. Lakimuutoksen lausuntokierroksen takaraja on 4.2.2022.
Jos pidetään tärkeänä vaikuttaa Suomen pahenevaan työvoimapulaan ja väestön huoltosuhteen heikkenemiseen, oppivelvollisuuslain muuttamista on opetus- ja kulttuuriministeriön yksioikoisen muutosehdotuksen sijasta pohdittava laajemmalla kansalaispohjalla.
Suomessa suomen kielellä tapahtuvaa lukio-opiskelua tulee arvostaa sitoutumisena suomalaiseen yhteiskuntaan ja sallia ulkomailta Suomeen hakeutuneille lukiolaisille samat oikeudet kuin kantasuomalaisillekin nuorille.
Jukka O. Mattila
puheenjohtaja
Suomen Lähilukioyhdistys ry