Väkivalta on lisääntynyt erityisesti perusopetuksessa, selviää Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n työolobarometrista. Perusopetuksessa työskentelevistä vastaajista 21 prosenttia kertoi olleensa oppilaan väkivallan kohteena. Vuonna 2024 vastaava osuus oli 17 prosenttia.
Varhaiskasvatuksessa joka kolmas vastaaja on kohdannut lasten heihin kohdistamaa väkivaltaa. Yhteensä vastaajista 14 prosenttia on ollut väkivallan kohteena työssä tai työpaikalla viimeisten 12 kuukauden aikana. Opettajaryhmistä erityisopettajat tai erityisluokanopettajat kokivat selvästi enemmän väkivaltaa työssään kuin luokanopettajat ja aineenopettajat.
– Oppimis- ja opetusympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen kehitys on erittäin huolestuttavaa. Opetushenkilöstön hyvinvoinnin lisäksi opetuksen ja oppimisen työrauha on turvattava, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto sanoo tiedotteessa.
Työstressi on kasvanut
Työn kuormittavuus on barometrin mukaan pysynyt edelleen korkealla tasolla. Vastaajista kolme neljäsosaa kokee työstressiä vähintään silloin tällöin, ja joka viides on vuoden aikana kokenut vakavaa ja toistuvaa epäasiallista kohtelua tai kiusaamista.
Lähes 40 prosenttia vastaajista ei usko jaksavansa nykyisellä työtahdilla eläkeikään saakka. Noin kaksi viidestä vastaajasta on harkinnut alan vaihtamista viimeisen vuoden aikana.
Aiempaa tyytyväisempiä
Toisaalta barometrin mukaan opettajat ovat aiempaa tyytyväisempiä työoloihinsa.
Lukioissa työskentelevät vastaajat ovat kaikkein tyytyväisimpiä työoloihinsa. Heikoin työtyytyväisyys on ammatillisessa koulutuksessa. Barometrin vastaajat pitivät työkykyään kohtalaisena.
Johtaminen ja esihenkilötyö ovat kehittyneet myönteisesti. Noin kolme vastaajaa neljästä on pääsääntöisesti tyytyväinen lähiesihenkilön toimintaan. Työn sisältö ja työyhteisö tuottavat barometrin mukaan vastaajille hyvinvointia.
Vuoden 2026 barometrin kyselyyn osallistui vajaat 1 700 vastaajaa viime vuoden lopussa. Vastaajat satunnaistettiin, ja otos kuvaa OAJ:n jäsenistöä.
Oppilaat eivät saa tukea
OAJ julkisti tiistaina myös tulokset keväällä jäsenilleen toteutetusta kyselystä oppimisen tuen uudistuksesta. Vuosi sitten voimaan astuneen oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistuksen piti vahvistaa oppilaiden oikeutta saada tarvitsemansa tuki yhdenvertaisesti koko maassa.
OAJ:n rehtoreille ja opettajille tekemä kysely osoittaa, että lain tulkintaan liittyvät epäselvyydet estävät monia oppilaita saamasta tarvitsemaansa tukea. Yli puolet opettajista (51 %) on sitä mieltä, ettei päätöksiä oppilaskohtaisesta tuesta voida tehdä lasten todellisten tarpeiden mukaisesti.
Ryhmäkohtaisen tuen koettiin toteutuvan paremmin. Sen suunnittelun onnistumisen opettajat ja rehtorit kokivat kuitenkin keskenään eri tavoin.
Lisäksi 27 prosenttia rehtoreista kertoo, että erityisopettajille ei palkata lainkaan sijaisia ja 55 prosenttia kertoo, että sijainen palkataan vain pitkiin sijaisuuksiin.
Kunnissa ja kouluissa on OAJ:n mukaan tulkittu oppimisen tuen uudistusta eri tavoin. Tämän seurauksena oppilaiden mahdollisuudet saada tukea vaihtelevat alueittain.
Kysely toteutettiin poimimalla lähes 5 000 henkilön otos OAJ:n ja Finlands svenska lärarförbund FSL:n jäsenrekisteristä. Vastausprosentti oli noin 12. Kysely oli auki noin kuukauden ajan huhti-toukokuussa.
Kysely lähetettiin myös vajaalle 2 000 peruskoulujen yhteysopettajalle. Heille annettiin mahdollisuus jakaa kyselyä omalla koulullaan. Toukokuussa auki olleessa kyselyssä saatiin yli 800 vastausta. Kyselyn kokonaisvastaajamäärä oli vähän yli 1 400.
