Tätä lääkettä kysytään monessa Suomen kunnassa.
Kaupunginjohtaja, talousjohtaja ja hallintopäällikkö ovat viime päivinä vastanneet puheluihin, joissa on kysytty supertuloksen rautalankamallia muuallekin neuvoksi.
Alajärvi teki sen mistä monessa kunnassa ja kaupungissa haaveillaan. Taloustoimistossa oli pakko tarkistaa tilikirjoja parikymmentä vuotta taaksepäin, eikä mitään vastaavaa löytynyt.
– Yli 7 miljoonaa euroa ylijäämäinen tulos on Alajärven historian paras ja jo kolmatta vuotta peräkkäin positiivinen, vahvistaa kaupunginjohtaja Vesa Koivunen .
Tulosta ei ole tehty myymällä tontteja tai muuta kiinteää omaisuutta, sillä niistä on kertynyt tuloa vuoden 2016 tilinpäätökseen vain 140 000 euroa.
– Tuloksen tekemisestä kuuluu suuri kiitos Alajärven kaupungin luottamushenkilöille ja henkilöstölle, Koivunen painottaa.
Henkilöstöä odottaakin viime vuosien talkooviikoista erityinen hyvinvointia lisäävä kannuste.
– Kriisitietoisuus löytyi kaupungistamme hyvään aikaan. Kaikki tahot päättivät viedä yhdessä eteenpäin valtuuston syksyllä 2013 hyväksymää talouden tasapainottamissuunnitelmaa vuosille 2013–2016 sekä palvelurakennetyöryhmän vuonna 2014 esittämiä rakenteellisia uudistuksia, painottaa hallintojohtaja Tero Kankaanpää .
– Olemme tehneet vähemmällä enemmän. Palveluja tuotetaan aikaisempaa tehostetummin, ja se näkyy. Kolmen kunnan malli eli palvelujen tuottaminen Järvi-Pohjanmaan lautakuntien kautta, ja muut palvelurakenteen kehittämistä koskevat toimet tehosivat, kuvaa Alajärven talousjohtaja Tapani Kotanen .
Talousjohtaja kertoo, että vuoden 2016 talousarviossa tavoiteltiin lähinnä sitä, että taseen alijäämät tulisi katettua. Niinpä päiväkodin rakentamiseen ja koulukeskuksen sekä terveyskeskuksen peruskorjauksiin myös viime vuonna investoineen maaseutukaupungin tulos on iloinen yllätys. Alajärven kaupungin investoinnit vuodelle 2016 kasvoivat 5,26 miljoonaan euroon vuodesta 2015, jolloin investoinnit olivat 2,07 miljoonaa euroa.
Alajärven lainamäärä asukasta kohden on myös selkeästi alle valtakunnan ja maakunnan keskiarvon.
Alajärven tulosta vertailtiin myös asukaslukuun suhteutettuna muiden positiivisen tuloksen tehtyjen kuntien tilanteeseen. Laskelma kertoo, että esimerkiksi Seinäjoki olisi joutunut tekemään yli viisi kertaa suuremman tuloksen päästäkseen samaan kuin Alajärvi tai Jyväskylä 20 kertaisen tuloksen.
JOHANNA HEIKKILÄ