Ulkolinja: Saksan uusnatsit
***
Oma kokemus itäisen Saksan sydänmailta syksyltä 2016 todistaa toista kuin BBC:n dokumentti.
Pikkukaupungeissa vallitsi rauha. Ei kuulunut natsihenkisiä palopuheita eikä yöllisiä räjähdyksiä. Ei näkynyt hakaristejä eikä mielenosoituksia?–?eikä juuri maahanmuuttajiakaan.
Alue on kuitenkin rasistisen äärioikeiston ydinaluetta. Ulkolinjan rajauksessa se näyttäytyy myös väkivaltaisten uusnatsien kriisipesäkkeenä.
Dokumentin keskiössä on Dresdenin lähellä sijaitseva 40?000 asukkaan Freitalin kaupunki.
Päähenkilö on terrorismista ja murhan yrityksestä syytteen saanut 26-vuotias Patrick Festing. Hän kuului ryhmään, joka teki Freitalissa iskuja maahanmuuttajia ja heidän tukijoitaan vastaan.
Ryhmän liikehdintä herätti pelkoa ja kauhua, mutta toisella laidalla myös välinpitämättömyyttä ja ymmärrystä. Samanmieliset pitivät iskuja "poikien hölmöilynä".
Näistä lähtökohdista syntyy BBC-laatua. Saksan väkivaltaisen äärioikeiston nousu saa selityksensä, mikä ei ole synkän natsihistorian omaavassa maassa yksinkertainen syiden ja seurausten kytkös. Erilaisia johtolankoja riittää.
Liikaa yleistämistä
Ohjelmaa voi moittia vain yleistämisestä.
Laput silmillä katsottuna se saattaa antaa kuvan, jonka mukaan Saksa on jakautunut uudestaan kahtia, tällä kertaa suvaitsevaisiin liberaaleihin ja kireäpipoisiin nationalisteihin, joista osa lietsoo väkivaltaa.
Ei se ole. Enemmistö on "tolkun saksalaisia", mutta tulevaisuudesta kannattaa kantaa ja täytyy pitää huolta.
Äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle (AfD) sai syyskuisissa valtiopäivävaaleissa 13 prosenttia äänistä ja nousi liittopäiville.
Se on Euroopan johtavan valtion kolmanneksi suurin puolue.
TV1 torstai 8.2. klo 22.00
ILARI TAPIO