Joka vuosi tähän aikaa alkaa sama keskustelu halloweenista ja Pyhäinpäivästä. Napinaa riittää erityisesti Amerikassa vietetyn halloweenin kaupallisuudesta, joka on rantautunut meillekin. Loka-marraskuun vaihteessa monissa kouluissa, päiväkodeissa ja kerhoissa vietetään kuitenkin halloween juhlaa. Karkkien ja kepposten rantautuminen Pohjanmaalle ei ole vielä kuitenkaan ainakaan suuremmissa määrin tapahtunut. Lasten karkkiöverit rajoittuvat pääsiäisen trullitteluun.
Miksi tämä herättää niin paljon tunteita? Onko meillä liikaa juhlia? Mistä muut juhlapyhät tulevat, jos ne ovat niin paljon hyväksyttävämpiä kuin halloween? Niin, ovatko muut juhlapyhät tosiaan sen suomalaisempia ja miksi niitä vietetään?
Laskiaisesta tulee ensimmäisenä mieleen laskiaispullat ja pulkkamäki, mutta en muistanut että laskiaisesta olisi määrä aloittaa pääsiäisen ajan paasto. Paastonajalle tyypillistä on ollut jättää liha pois ruokavaliosta, pitäisikö lihaton lokakuu ollakin lihaton helmi- tai maaliskuu?
Pääsiäisen pyhät ovat samalla paikalla joka puolella Suomea, mutta Pohjanmaalla pikkunoidat kiertelevät pääsiäislauantaina pakanallisen perinteen mukaan kun taas muualla virpojat kiertävät palmusunnuntaina. Minulle on aikanaan pyhäkoulussa opetettu, että vitsat kuvastavat palmusunnuntaina Jeesuksen tielle asetettuja palmun oksia, kun hän saapui Jerusalemiin aasilla.
Helatorstai nousi otsikkoihin, kun hallitus linjasi, ettei tämä arkipyhä jatkossa ole palkallinen. Päätin ottaa selvää miksi sitä edes vietetään. Wikipedian mukaan kyseessä on Jeesuksen taivaaseen astumisen päivä. Minkälaisia juhlaperinteitä tähän voisi liittyä? Heti ei tule mieleen miten helatorstaita olisi vietetty, ajansaatossa perinteet ovat päässeet unohtumaan
Vappua olen pitänyt työväen juhlana, lasten naamiaisten aikana ja siten mukavana keväisenä karnevaalina. En kuitenkaan tiennyt että Vapun perinteet ovat jo muinaisessa Suomessa, jolloin toukokuun alussa poltettiin helavalkeita, eli kokkoja pelloilla ja muilla avoimilla paikoilla. Tulien tarkoitus oli tietenkin karkottaa pahoja henkiä. Simaa on juotu jo tuolloin ennen muinoin.
Perisuomalaiselta tuntuva Juhannus ei sekään ole omittavissa pelkästään suomalaisten juhlaksi, vaan mittumaaria vietetään muuallakin pohjolassa ja Baltiassa. Juhannus on alkujaan sadon ja hedelmällisyyden juhla, mutta on myöhemmin muotoutunut kesän alun ja valon juhlaksi.
Pyhäinpäivä tai Halloween, mitä sillä loppujen lopuksi on väliä. Muistelemmeko todella kristillisiä pyhimyksiä ja marttyyreita tai vainottuja? Kaunis tapa on viedä muistokynttilä menetettyjen läheisten muistolle ja tämäkin perinne on yleistynyt vasta Halloweenin rantauduttua, kun muistimme miksi pyhäinpäivää meillä vietetään. Luulen kuitenkin, etteivät vainajamme piittaa, vaikka lapset viettävät pieniä kauhujuhlia ja aikuiset heittäytyvät hirviöiksi kerran vuodessa.
Juhlia meillä ei ole liikaa, se on ihan varmaa. Otetaan Halloween huvittelun kannalta ja hyvänä syynä kokoontua ystävien kesken hassuttelemaan, mutta muistetaan myös ne menetetyt läheiset.
Anna Granlund
Kirjoittaja on Pohjanmaan leikkilähetti Koko Suomi leikkii -hankkeessa.