Hallitus päätti hallitusohjelmassaan iskeä niin sanottujen katujengien rikollisuuteen säätämällä rikoslakiin uuden rangaistuksen koventamisperusteen. Se haluaa, että osana katujengiä tehtävistä rikoksista voitaisiin tuomita normaalia ankarampi rangaistus.
Lausuntokierroksella esitys sai poikkeuksellisen kriittisen vastaanoton. Sitä kritisoidaan muun muassa epäselvyydestä, päällekkäisyydestä jo olemassa olevaan sääntelyyn ja lisäksi sen koko tarpeellisuus kyseenalaistetaan. Kiitoksia esitys sai lähinnä poliisilta.
Yhden kriittisimmistä lausunnoista antoi Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.
– Uusia koventamisperusteita kannattaa ottaa käyttöön vasta hyvin perusteellisen harkinnan jälkeen. Mitään sellaista tarkastelua ei ole tässä tapahtunut. Uskon, että niitä piirteitä, joita katujengirikoksissa ilmenee, pystytään varsin hyvin ottamaan huomioon jo olemassa olevan rikoslain nojalla. Tarve koventamisperusteelle on hyvin kyseenalainen, Nuotio sanoo STT:lle.
Rikoslaissa on jo koventamisperuste, jonka nojalla rangaistuksia voi korottaa, jos ne katsotaan tehdyn osana järjestäytynyttä rikollisryhmää. Uusi koventamisperuste soveltuisi lievempiin tapauksiin.
Nuotio katsoo, että lainvalmistelua tehdään vahvasti poliittisessa ohjauksessa.
– Pidän täysin poikkeuksellisena, että hallitusohjelmassa kirjataan tällaisen koventamisperusteen käyttöön ottamisesta. Se on puhtaasti poliittinen ratkaisu. Sanoisin, että tässä on moraalisen paniikin ja poliittisen reaktion tarpeen yhdistelmää.
Katujengi katosi tekstistä
Hallitusohjelmassa puhuttiin vielä katujengistä, mutta esityksessä käytetään sanaa rikollisverkosto. Esimerkiksi lausunnon antaneet poliisin edustajat katsovat, että rikollisverkosto on katujengiä neutraalimpi termi.
Nuotio pitää sanavalintaa toisaalta hyvänä, koska katujengi on leimaava sana. Hän kuitenkin ihmettelee, että esityksestä on häivytetty se, että koventamisperustetta sovellettaisiin lähinnä maahanmuuttotaustaisiin ihmisiin.
– Esitysluonnoksesta ei käy ilmi se, että kyse on käytännössä maahanmuuttotaustaisista nuorehkoista henkilöistä ja tämä koventamisperuste on työkalu, joka kohdennetaan juuri heihin. Kun kyse on tällaisesta ryhmästä, se vaikuttaa keinovalikoimaan ja oikeudelliseen hyväksyttävyyteen. Se on aivan olennainen seikka, Nuotio sanoo.
Hänen mukaansa esitys on piilorasistinen.
– Kun on kyse haavoittuvasta ja marginalisoidusta ryhmästä, pitäisi ilman muuta pohtia hyvin tarkasti tätä syrjinnän ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Jos sitä ei tehdä, tulee se kysymys, onko lainsäätäjällä piilorasistinen motiivi.
Professori keskeyttäisi lain valmistelun
Myös toinen Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Sakari Melander pitää esitettyä koventamisperustetta ongelmallisena. Lausunnossaan hän moittii sitä muun muassa epäselvyydestä.
Rikollisverkosto on esityksessä määritelty vähintään kolmen henkilön muodostamaksi tietyn ajan koossa pysyväksi yhteenliittymäksi, jonka toimintaan kuuluu olennaisesti sellaisten rikosten tekeminen, jotka ovat omiaan vaarantamaan yleisten paikkojen järjestystä ja turvallisuutta.
Melanderin mukaan on epäselvää, mitä tarkoittaa, että toimintaan kuuluu "olennaisesti" rikosten tekeminen.
– Esitysluonnoksen mukaan määritelmä ei nimenomaisesti rajaisi pois mitään rikosta sen tyypin tai vakavuuden perusteella, mikä tekee ehdotetun koventamisperusteen soveltamisalasta arveluttavan avoimen ja laajan, lausunnossa sanotaan.
Lisäksi epäselväksi jää hänen mukaansa se, mitä ovat rikokset, jotka ovat "omiaan" vaarantamaan yleisten paikkojen turvallisuutta ja järjestystä.
– Järjestyksen ja turvallisuuden käsitteet ovat epämääräisiä ja epätäsmällisiä, eikä koventamisperusteen soveltamista voi kytkeä merkityssisällöltään näin epätäsmällisiin ja arvostuksenvaraisiin käsitteisiin, jotka eivät lisäksi vaikuta rajaavan koventamisperusteen käyttöalaa juuri lainkaan.
Melander ei pidä koventamisperustetta kannatettavana, eikä hänen mielestään lainvalmistelua kannata jatkaa.
Lausuntokierros päättyi elokuussa. Hallituksen esitys on määrä antaa eduskunnalle viimeistään tammikuussa.
Ylimalkainen ja yksilöimätön
Tuomioistuimet esittivät lausunnoissaan huolensa uuden koventamisperusteen suhteesta jo olemassa olevaan järjestäytyneen rikollisuuden koventamisperusteeseen. Esimerkiksi korkein oikeus (KKO) ja Helsingin hovioikeus katsovat, että nyt valmisteltava ja jo voimassa oleva koventamisperuste ovat pitkälti päällekkäisiä.
– Hovioikeus epäilee säännöksen käytännön sovellettavuutta ottaen huomioon sen, että se eroaa hyvin vähän jo olemassa olevasta säännöksestä, lausunnossa sanotaan.
KKO toteaa, että päällekkäisyys ei ole perusteltua rikoslain johdonmukaisuuden ja laillisuusperiaatteen näkökulmasta. Hovioikeuden mielestä olisi tarkkaan harkittava joko koventamisperusteen sanamuotoja tai ylipäätään sen tarpeellisuutta.
Syyttäjälaitoksen mukaan on epäselvää, mihin tilanteisiin koventamisperuste soveltuu ja mihin ei. Asianajajaliitto moittii koventamisperustetta ylimalkaisuudesta ja yksilöimättömyydestä.
– Kun kyse on perusteesta, jota soveltamalla vastaaja voitaisiin tuomita tavallista ankarampaan rangaistukseen, tällaisen perusteen tulee olla riittävän tarkasti yksilöity.
Helsingin käräjäoikeus huomauttaa, että jo nykyiselläkin lainsäädännöllä rangaistusta voidaan ankaroittaa ilman koventamisperusteita.
– Sillä seikalla, sovelletaanko koventamisperustetta vai jääkö sen soveltamisedellytykset täyttymättä, ei välttämättä ole merkittävää vaikutusta rangaistuksen määrään.
Huomattavat talousvaikutukset
Helsingin käräjäoikeus ja Tuomariliitto nostavat esille, että oikeudenkäynnissä koventamisperuste tarkoittaa yleensä ylimääräistä istuntopäivää, eli se lisää syyttäjien, avustajien sekä tuomareiden työmäärää ja näin nostaa oikeudenkäynnistä valtiolle aiheutuvia kustannuksia.
Muun muassa Asianajajaliitto huomauttaa vankiloiden jo valmiiksi vaikeasta tilanteesta. Sen mielestä uusia koventamisperusteita ei pitäisi saattaa voimaan ennen kuin vankipaikkoja on rakennettu riittävästi lisää.
– Teosta seuraava rangaistus muuttuu tarkoitettua raskaammaksi, mikäli sen joutuisi sovittamaan epätarkoituksenmukaisissa olosuhteissa, kuten vankilassa, jossa on liian vähän paikkoja.
Rikoksettoman elämän tukisäätiö ei usko, että rangaistusten koventaminen esitetyllä tavalla tuottaisi toivottua tulosta uusintarikollisuuden ehkäisyssä. Se kirjoittaa, että katujengeihin kuuluvat nuoret sijoitetaan vankiloissa pääsääntöisesti tehostetun valvonnan osastoille, joissa opiskelu- ja kuntoutusmahdollisuudet ovat niukat.
– Uusintarikollisuutta selvitettäessä on nuorten osalta havaittu, että vangittujen 18–24-vuotiaiden rikosten uusimisluvut olivat tasaisesti paljon korkeammat kuin vanhemmilla rikoksentekijöillä. Tämä viittaa tutkijoiden mukaan siihen, että ensimmäinen vankeusrangaistus joko lisäsi uusintarikollisuutta tai sillä ei ollut mitään vaikutusta käyttäytymiseen. Vangitseminen näytti olevan erityisen haitallista nuorille rikoksentekijöille, lausunnossa sanotaan.
Rikosseuraamuslaitos huomauttaa, että jos lakimuutos tulee voimaan keväällä 2025, sen täytyy ryhtyä tarkastelemaan uusien tehostetun valvonnan osastojen lisäämistä jo syksylle 2025.
Poliisihallitukselta ja KRP:ltä kiitoksia
Myönteisesti ehdotettuun koventamisperusteeseen suhtautuu lähinnä poliisi.
– Keskusrikospoliisi pitää esitettyjä muutosehdotuksia tavoitteiltaan ja ehdotusten ydinsisällöltään kannatettavina ja erittäin tärkeinä.
KRP nostaa esille, että esitysluonnoksessa ei ole huomioitu sitä, voitaisiinko koventamisperustetta käyttää myös alaikäisen rikoksentekijän kohdalla.
– Mikäli koventamisperustetta ei sovellettaisi alaikäisiin, voisi se luoda kannustimen käyttää alaikäisiä rikosten tekemiseen, lausunnossa sanotaan.
Poliisihallitus on huolissaan tilanteista, joissa kumpikaan – nyt valmisteltava tai jo voimassa oleva järjestäytyneen rikollisuuden koventamisperuste – ei soveltuisi.
– Koventamisperusteen käyttöala ei saa jäädä liian kapeaksi, eikä tietystikään uusi lainsäädäntö saisi johtaa nykytilan lieventymiseen rangaistuksia tuomittaessa.
