Ruokaviraston koirarekisteriin tulee ilmoittaa Suomessa olevat koirat ennen tämän vuoden loppua, vaikka ne olisi jo ennalta rekisteröity ja mikrosirutettu.
Rekisteriin on tähän mennessä ilmoitettu vasta noin kymmenen prosenttia kaikista koirista eli noin 80 000 ihmisen parasta ystävää. Suomessa on arviolta 800 000 koiraa.
Helpottava tieto koiranomistajille on se, että mikäli vuoden vaihteen takarajasta jostain syystä myöhästyy, niin mitään sanktioita ei siitä ole luvassa. Rekisteröinti menee myöhästyneenäkin käsittelyyn, ja kertamaksu on sama 10 euroa sähköisessä asioinnissa.
Rekisterin ja sirutuksen tärkein tehtävä on edistää koirien hyvinvointia; vastuullista ja laillista kasvatustoimintaa ja eläimen myyntiä. Koirien viranomaisrekisteri vastaa ihmisten väestötietorekisteriä.
Toukokuussa auenneeseen Ruokaviraston koirarekisteriin on kertynyt rekisteröintejä tasaiseen tahtiin kesän ja syksyn mittaan, mutta suurin ruuhka on odotettavissa loppuvuodesta.
– Kaikki eivät vielä välttämättä tiedä velvoitteesta ilmoittaa vanhemmat koirat vuoden loppuun mennessä. Pennut tulee ilmoittaa rekisteriin viimeistään kolmen kuukauden ikäisinä. Toivomme, ettei kukaan enää hanki pentua, jota ei ole ilmoitettu viranomaisrekisteriin, toteaa Ruokaviraston eläinten ja hyvinvoinnin tunnistamisen yksikön erityisasiantuntija Terhi Jääskeläinen.
Koiraa hankkivan on hyvä varmistaa, että myyjä on ilmoittanut pennun rekisteriin. Siitä voi pyytää myyjältä todistuksen esimerkiksi kuvakaappauksena. Koirarekisterin asiakaspalvelusta on myös mahdollista kysyä, onko tietty mikrosirutunnus ilmoitettu rekisteriin vai ei.
Kaikki koirat samaan rekisteriin
Vaikka esimerkiksi jalostusjärjestöjen rekistereihin kerätään jo monenlaisia tietoja rotukoirista, ajantasainen ja kattava viranomaisrekisteri tarvitaan muun muassa valvonnan tueksi.
– Saamme paljon kyselyjä, miksi esimerkiksi Kennelliiton tai muun yksityisen rekisterin tietoja ei voi siirtää viranomaisrekisteriin. Viranomainen ei voi kuitenkaan yksipuolisesti ottaa käyttöönsä yksityiselle taholle eri tarkoitukseen annettuja tietoja. Selvitämme, löytyisikö ratkaisu, jolla koirien tietoja voisi ilmoittaa samalla kertaa viranomaisrekisteriin ja muiden tahojen järjestelmiin, Jääskeläinen sanoo.
Maa- ja metsätalousministeriö on arvioinut, että pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti saattaisivat osaltaan edistää koirien vastuullista kasvatus- ja myyntitoimintaa ja siten parantaa koirien hyvinvointia. Koirarekisteri ei toki itsessään vaikuta laittomaan toimintaan, mutta on varmasti mukana yhtenä työkaluna, kun laitonta toimintaa pyritään ehkäisemään.
Koiran rekisteröintimaksun hinta on 10 euroa sähköisen asioinnin kautta tehtynä ja 19 euroa lomakeilmoitukselle.
Nykyisessä lainsäädännössä viranomaisen on mahdollistaa antaa seuraamusmaksu, mikäli koiraa ei ole sirutettu, mutta toistaiseksi rekisteröimättömästä koirasta ei voi seuraamusmaksua antaa.
Seuraamusmaksu on vähintään 300 euroa ja enintään 5 000 euroa. Käytännössä siruttamista ja rekisteriin kuulumista on vaikea valvoa, sillä koira kuuluu usein kotirauhan piiriin. Useimmiten tilanne tulee esiin jonkin muun viranomaisvalvonnan yhteydessä.
Parempi myöhään kuin ei milloinkaan
– Lainsäädännössä ei ole mitään sanktioita siitä, jos koiran rekisteröi myöhässä. Ajatus on, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan, Jääskeläinen korostaa.
Jääskeläisen mukaan tunnistamisen ja rekisteröinnin lainsäädännön noudattamatta jättämisestä voi aiheutua eläintenpitäjälle hallinnollisia seuraamuksia.
– Valvonnassa havaitut epäkohdat edellytetään korjattaviksi lainsäädännön vaatimalle tasolle. Eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain mukainen pakkokeino on mm. määräys epäkohdan poistamisesta.
Määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla ja teettämisuhalla. Koiran tunnistusmerkinnän laiminlyönnistä voidaan määrätä myös eläinten tunnistamis- ja rekisteröintivalvonnan seuraamusmaksu.
Useat koiranomistajat ovat kritisoineet sitä, että koira pitää ilmoittaa erikseen viranomaisrekisteriin, eikä rekisteröintiä voi tehdä samalla, kun koira ilmoitetaan Kennelliiton rekisteriin.
Tällä hetkellä sekä koiran kasvattaja että haltija maksavat rekisteröinnistä erikseen saman summan, eli käytännössä jokaisesta Kennelliittoon rekisteröitävästä koiranpennusta peritään ikään kuin tuplamaksu Ruokaviraston rekisteriin rekisteröitäessä.
– Koiran rekisteröiminen harrastusjärjestön (esim. Kennelliiton) rekisteriin ei ole sama asia kuin koiran ilmoittaminen viranomaisrekisteriin. Kyseessä ei siis näin ollen myöskään ole tuplamaksu samasta asiasta, vaikka se voikin sellaiselta tuntua, Jääskeläinen painottaa.
Koirarekisterin tiedot eivät ole julkisia eli niitä ei voi kuka tahansa nähdä vapaasti. Tiedot on tarkoitettu vain viranomaisten käyttöön.