"Omasta mie­les­tä­ni me ollaan esi­mer­kil­li­nen yri­tys", sanoi Po­la­ri­can ex-toi­mi­tus­joh­ta­ja kuu­lus­te­lus­saan – Po­lii­sin mukaan thai­maa­lais­poi­mi­jat asuivat ho­mei­sis­sa ti­lois­sa

Lapin käräjäoikeudessa alkoi tänään valmisteluistunto Jukka Kriston syytteistä. Kuvassa Kriston avustajat Reetamari Ylitalo (vas.) ja Kai Kotiranta (oik.). LEHTIKUVA / Jouni Porsanger
Lapin käräjäoikeudessa alkoi tänään valmisteluistunto Jukka Kriston syytteistä. Kuvassa Kriston avustajat Reetamari Ylitalo (vas.) ja Kai Kotiranta (oik.). LEHTIKUVA / Jouni Porsanger

Yli 70 törkeästä ihmiskaupasta syytetty Polarica Marjahankinnan entinen toimitusjohtaja Jukka Kristo on ollut mukana myös monessa muussa yrityksessä. Marja-ala on hänen mukaansa vain pieni osa koko hänen liiketoiminnastaan.

- Kaikkien liiketoimien liikevaihto on noin 120 miljoonaa, josta 13–15 miljoonaa on marjatoiminnan osuus, noin 10 prosenttia, Kristo kertoi ensimmäisessä kuulustelussaan syyskuussa 2022.

Tuolloin hän omisti kertomansa mukaan Polaricasta puolet ja reilu puolet Lapin Liha -yhtiöstä. Lisäksi hän kertoi pyörittävänsä Ylläksellä mökkivuokrausta, olevansa Pellossa kiinteistöjen osaomistaja. Muista yrityksistä hän mainitsi hirsitaloja tekevän firman, kiinteistöyhtiön ja kuljetusliikkeen.

Lapin käräjäoikeudessa alkoi tänään valmisteluistunto Kriston syytteistä. Syyttäjän mukaan Kristo syyllistyi vuonna 2022 yhteensä 77 törkeään ihmiskauppaan thaimaalaisten marjanpoimijoiden kohtelussa. Kristolle vaaditaan vähintään viiden vuoden vankeusrangaistusta.

Kristo piti Polaricaan kohdistunutta rikosepäilyä "käsittämättömänä".

– Ei minulla ole tiedossa, että olisin millään tavalla rikkonut lakia. Omasta mielestäni me ollaan esimerkillinen yritys ja pyritty olemaan avoin, Kristo sanoi poliisille syyskuussa 2022.

"Tyynyn alla valtavasti rahaa"

Kuulustelussa Kristolta kysyttiin muun muassa, miten poimijat saavat nostaa poimimistaan marjoista ansaitsemansa summan. Kriston mukaan he saivat halutessaan palkkion vaikka joka päivä, mutta pääosin poimijat nostavat summan kokonaisuudessaan Suomesta lähtiessään.

– Alussa sen otti muutamat (päivittäin), mutta sitten tuli pirunmoisia propleemia, kun ne ei alkanu luottamaan niihin asuinkavereihin ketä asuu leireillä, että jos joku rosvoaa. Ne ei pystyny nukkumaan, ku oli tyynyn alla niin valtavasti rahaa. Sitten se on enemmän ja enemmän muuttunu tähän, että lähtiessä saavat sen sitten. Käyttörahaa saavat niin paljon kun haluaa ja ei se oo se probleema.

Syyttäjän mukaan thaimaalaiset poimijat joutuivat poimimaan marjoja varhaisesta aamusta iltamyöhään ilman vapaapäiviä.

Kriston mukaan poimijoiden keskimääräinen työaika oli noin 7–8 tuntia päivässä. Hän sanoi poimijoiden olleen pidempiä aikoja pois leiristä, sillä heillä oli tapana lähteä varhain aamulla varaamaan metsästä itselleen parhaat paikat. Kriston mukaan poimijat nukkuivat metsässä autoissaan pitkin päivää.

Kristo kiisti, että poimijoilta kerättäisiin passit yhtiön huomaan.

– Meillä oli aikoinaan semmosia probleemia, että ne piti niissä vyölaukuissa niitä passeja, niin sitten oli niin kulunu ku ne oli 60 päivää metsässä, että ne ei päässy Helsinki-Vantaalla rajatarkastuksista läpi. Sen jälkeen on alettu pitämään niissä vyölaukuissa kopioita, mutta ne on siellä leireillä ne passit. Mutta että otettu tai kerätty haltuun, niin en ole kuullut semmosta asiaa.

Kynnysrahan vuosikorko 108 prosenttia

Poliisin mukaan poimijat velkaantuivat Polaricalle ja tämän thaimaalaiselle yhteistyöyritykselle jo ennen Suomeen matkustamista. Velkasumma oli noin 50 000 bahtia eli vajaa 1 400 euroa.

Suurin osa, noin 40 000 bahtia eli noin 1 100 euroa, tuli muun muassa lentolipusta ja viisumikuluista. Sen lisäksi poimijat joutuivat poliisin mukaan maksamaan Kriston thaimaalaiselle liikekumppanille maksimissaan 10 000 bahtin eli vajaan 280 euron kynnysrahan.

Kristo kuvaili kuulustelussaan lentolippujen ja viisumeiden rahoittamista poimijoille myönnettynä "ennakkona". Hänen mukaansa kyseessä oli hyvä systeemi, sillä poimijoiden ei näin tarvitse lainata rahaa "koronkiskureilta". Nämä saattavat hänen mukaansa periä korkoa kymmenen prosenttia kuussa, mutta he eivät ole korkoa perineet.

– No tällä tavalla ennakkomaksulla on pyritty estämään se tilanne, ettei heidän tartte ottaa koronkiskureilta velkaa, joka on mielestäni kyllä hiton hyvä systeemi, ettei heidän tarvi velkaantua joillekin asemiehille siellä. Kyllä tämän aivan pyyteettömästi sanon, että siihen mitä se on ollu ennen ku on annettu tämmönen ennakkomaksu sinne, niin sehän on parannusta.

Poliisin mukaan thaimaalaisen liikekumppanin poimijoille laatimassa lainasopimuksessa oli kuitenkin 15 prosentin korko, mikäli lainaa ei ole maksettu takaisin syyskuun 2022 loppuun mennessä.

Poliisin mukaan thaimaalaisnainen tarjosi poimijoille lainaa myös kynnysrahan maksua varten. Lainan vuotuinen korkoprosentti esimerkiksi neljän kuukauden laina-ajalle ja vajaan 139 euron summalle oli 108 prosenttia.

"Ei aivan hotellitasoista se majoitus"

Syyttäjän ja poliisin näkemyksen mukaan poimijat saatettiin Suomessa ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin.

Kuulustelussa Kristolta kysyttiin muun muassa siitä, mitä thaipoimijoille kerrotaan ennakkoon majoitusoloista Suomessa.

– Että ne on pääasiassa vanhoja kouluja tai leirintäalueita, hän sanoi.

– Niin ei se nyt aivan hotellitasoista ole se majoitus.

Thaipoimijoiden majoitustiloihin oli tehty aiemmin terveystarkastuksia. Esimerkiksi Aavasaksalla sijainneen kiinteistön suihkutilojen katto oli vuonna 2020 mustana homeesta. Kristo ei kysyttäessä muistanut, miten korjauskehotuksiin oli reagoitu.

Tiloihin tehtiin uusi tarkastus vuonna 2021. Tuolloin sisäilmassa havaittiin "erittäin voimakas haju".

– Aavasaksalla useita vuosia majoittuneen leirijohtajan mukaan hometta oli pitkin pesuhuoneen nurkkia ja seinistä oli tullut valkoista pölyä, joka oli yskittänyt. – – Leirijohtajan mukaan majoitusrakennuksen omistaja sai tietää etukäteen viranomaisten tarkastuksista ja tästä syystä paikkoja pyrittiin siivoamaan, esitutkintamateriaalissa sanotaan.

Poliisi ja pelastusviranomaiset pyysivät suorittamaan asunnontarkastuksen Aavasaksan kiinteistöön elokuussa 2022. Tarkastuksen perusteella Rovaniemen kaupungin ympäristölautakunta asetti kiinteistön välittömään käyttökieltoon. Kristo ei esitutkinnassa halunnut kommentoida asiaa.

Tarkastuksia tehtiin myös muihin majoituskohteisiin. Kemijärven kaupungin lausunnon mukaan kaikissa poimijoiden majoituskohteissa havaittiin olosuhteita, joista on voinut aiheutua terveyshaittaa.

– Joitakin poimijoita oli majoitettu ahtaasti asuntovaunussa. Poimijoiden palatessa iltasin leiriin lämmin vesi oli loppunut ja pesumahdollisuudet ovat olleet rajalliset, vaikka poimijoilta edellytettiin päivittäistä peseytymistä, pöytäkirjassa sanotaan.

Poliisin mukaan Kristo hyötyi taloudellisesti siitä, että majoitusolosuhteet olivat puutteelliset.

– Kriston tiedossa olleiden puutteiden korjaaminen olisi aiheuttanut kustannuksia. Korjaamatta jääneet huonokuntoiset majoitustilat ovat epäilyn mukaan saattaneet poimijat ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin.

Mainos
Ilkka-Pohjalaisen pelit

Pelaa Ilkka-Pohjalaisen digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä